Uutiset

Viime levään finaalisarjan jälkeen kasa pelureita siirtyi liigakentille ja kohti muita elämän-, sekä koripallopolun haaraumia. Miten Jebalaatio 3000 vastaa epäilyihin tulevan kauden haasteista?

Kuten mikä tahansa elinkaartaan tolkuttoman pitkästi venyttävä jenkkikomedia:

Kaivetaan muutama uusi hullunkurinen hahmo, nojataan pariin vanhaan klassikkoon, elävöitetään juonikiemuroita ja kaikista tärkempänä, revitään takataskusta alkukausien suosikkihahmo shokkiwau-efektinä takaisin valokeilaan. 

Tiedotusosaston populaarikulttuurifanaatikot taputtavat Frendien alkutunnarin rytmissä.

Minkälaisella näyttelijäkaartilla tätä show’ta lähdetään sitten viemään eteenpäin? Se on ainakin varmaa, että lopputekstien aikana silmissä epilepsiakohtausta esiin houkutteleva nimilistan vilinä on ennennäkemätöntä.

Takapelaajat

#17 Tuomas Flinck, 182cm/-99

Suoritusvarmuuden, ryhdikkyyden ja salakavalan tilannehuumorin esimerkkikappale. Pystyy omalla karismallaan käännyttämään ihmiset kasvissyöjiksi, pystyy tarvittaessa pelaamaan jokaista pelipaikkaa damonwilliams-maisella erinomaisuudella ja pyydettäsessä hoitamaan joukkueenjohtajankin hommat virheettömästi. Uskomaton sekoitus pointtijumalaa ja donkkispotilta hyökkäyksiä niputtavaa roolipelaajaa. Komediatoteemieläin: The Officen jenkkiversion Jim Halpert.

#1 Juuso Salmi, 188cm/-04

Jokaisen kentällä viettämänsä hetken ajan toimintaan ydinreaktorin lailla energiaa ja sähköä puskeva Salmi on tulevalla kaudella ehdolla Divarin eliittitakapelaajien ryhmän keihään kärjeksi. Verrattomalla rohkeudella ja ajoittaisella röyhkeydellä vastapuolen takapelaajien elämästä tuskaa molemmissa kenttäpäissä tekevä Huima-kasvatti on joukkueen pelillisen ja henkisen identiteetin avainhahmo. Komediatoteemieläin: Archer, sarjasta Archer.

#4 Viljami Valtonen, 185cm/-07

Sukunimi velvoittaa suurtekoihin, kerrottaisiin perheen aamupalapöydässä, mikäli tätä asiaa sieltä kysyttäisiin. Niitä suurtekojen esimerkkejä voi käydä tulevalla kaudella katsomassa Jyskän Colosseumilta, mutta niistä ei tässä perheohjelmassa sovi enempää turista. Viljamin asenne, henkinen kantti ja kyky venyä kulloisenkin hetken vaatimalle tasolle antaa mahdollisuuden yltää paljon ikäänsä isompiin saavutuksiin, eikä yksittäisen ottelun liekitys-show kaaren takaa kuulosta lainkaan mahdottomalta ajatukselta. Komediatoteemieläin: Bud Bundy, sarjasta Married…with Children. Mikko voi tän Viljami selittää sulle.

#5 Elmeri Abbey, 178cm/-06

Joo, on kovan luokan lupaus ja ehtinyt tehdä kaikenlaisia urotöitä jo miesten Divarissa ja nuorisomaajoukkueissa. Silti edelleen junnu ja vain Viljamin läsnäolo antaa vapautuksen kaikista ikävimmistä, haasteellisen vastuullisista junnutehtävistä. Kaikkien kaaripuolustajien kauhu on hionut heittoaan pieteetillä koko kesän. Gradian ruokalassa ihmetystä aiheuttaa salaatin täydellinen katoaminen Elmerin henkilökohtaisesta ruokaympyrästä? Komediatoteemieläin: Bart Simpson, The Simpsons.

#7 Eeti Laine, 175cm/-06

Laineen veljeskatraan nuorimmainen keplottelee itseään puolustusten selustaan ja riistää jokaisen edestä tehdyn kädenvaihdon ihan yhtälaisella etevyydellä kuin ennenkin, sarjataso vaan vaihtelee kaudesta toiseen. Noin 36-vuotiaan takurin rytminvaihtogeimin omaava vauhdilla leikittelijä taistelee pelipaikasta Divarin puolella, mutta ikänsä puolesta voi pelata myös HoNsU:n U19-joukkueen paidassa. Kuten toki noin 92% joukkueesta. Olipa turha huomio. Komediatoteemieläin: Malcolm, sarjasta Malcolm In The Middle

#9 Roope Nurminen, 185cm/-07

Roope on käytännössä jyväskyläläisten koripallotapahtumien tapetti. Aina paikalla vähintään taustapiruna kun koripalloa pelataan tai harjoitellaan yhtään missään, ihan vaikka kukaan ei olis edes pyytänyt. Aina ei tarvii tsemppaa niin kovin Roope. Chillaa välillä. Pallowelho wiimeisen päälle ja pelirohkeuden henkilöitymä! Komediatoteemieläin: Jake Peralta, Brooklyn 99

#13 Elias Särkkä, 188/-05

Liekinheitin luojan armosta, jonka kroppa tuntuu edelleen venyvän ja vahvistuvan silmissä. Viime kaudella yhdeksässä matsissa juoksua A-Divarissa, piste-ennätys 8 ja kolmosia säkkiin parissa matsissa kaksin kappalein. Potentiaalia on saada nuo lukemat näyttämään naurettavilta viimeistään siinä vaiheessa, kun kevätaurinko tervehtii meitä ensimmäisen kerran. Komediatoteemieläin: Michael Kelso, That 70’s Show. Pate voi tämän avata Elias tarkemmin.

#14 Eino Kandelin, 185/-00

Joukkueen älykkö, suoraselkäisten ja terveiden elämäntapojen esimerkkieläin. Nousi pudotuspeleissä shokeeraavalla tavalla kokoonpanoon ja tärkeäksi osaksi Kipinä-sarjan voittoa. Vieläkin shokeeraavampaa oli Einon suoritus matkaoppaan hommissa kesän lopulla, sillä se järisytti sen yhteisön rivejä enennäkemättömällä tavalla. Lisätietoja voi mennä kysymään ihan mieheltä itseltään. Komediatoteemieläin: Dwight Schrute, The Office.

#15 Vilppu Vaskelainen, 204cm/-06

Noniin, Vilp-

Ei ole mitenkään mahdollista, mitä täällä tapahtuu?

Basketissa lukee että takapelaaja niin me nyt mennään tällä.

No eikä voida mennä tällä, kai nyt kaikki ymmär-

Menet tällä eteenpäin ja oikaistaan sit joskus marraskuisena tiistaina tämä juttu jos ollaankin väärässä.

No Vilppuhan kieltämättä on liikkeissään sulava kuin Steve Nash vuosina 2004-2008. Raajathan ovat IHAN KUIN SENAATTORILLA, mutta kuvitelkaa tuo kroppa operoimassa palloskriinihyökkäyksiä 40 pallonhallintaa per matsi? Olemme hyvät naiset ja herrat ehkä rikkoneet juuri koripallon lyömättömällä huijauskoodilla. Pehmeäkätinen Vilppu väläytteli viime kaudella HoNsUn U19-joukkueessa, nähdäänkö ensi kaudella jo tasaisempaa säteilyä? Komediatoteemieläin: Sideshow Bob, The Simpsons.

Aake Kallialan Piisamien Syömät Laiturit (Ne Kevyempirakenteiset Laitapelaajat)

#0 Samatar Abokar, 190cm/-00

Uusia kasvoja! Legendaarisen Malmin Super-Koriksen kasvatti tuli tutuksi keskisuomalaiselle koripalloyleisölle jo viime kaudella Huiman paidasta, jossa Samatar pelasi 20 ottelun verran. Vasenkätinen velikulta on ehtinyt näkemään jos jonkunmoista koripalloympäristöä ja omaa divarikokemusta sen verran, että A-Divari on tasona jo tuttu. Uuteen joukkueeseen sopeutuminen ottaa kuitenkin aina aikansa, mutta kauden edetessä Samatarilta voidaan odottaa rohkeita otteita ja äärimmäistä korintekovalmiutta. Komediatoteemieläin: Troy Barnes, Community.

#20 Aarre Abbey, 189cm/-01

Ulkomuisista noin 15 vuotta (pienellä breikillä välissä) keskisuomalaisia koripallokenttiä viihdyttänyt Aarre oli viime kaudella B-Divarin tuhoisimpia jaksojen viimeisten hyökkäyksien kokkaajia, eikä niitä puolustuksia nyt todennäköisesti A:n puolellakaan valtavasti ole, joita vastaan Aarre ei heittoa saisi ilmaan aina tahtoessaan. Äärimmäinen veijariluonne jekuttelee kentällä puolustuksia välillä siihen malliin, että omatkin pelaajat menevät solmuun seuratessaan show’ta. Komediatoteemieläin: Stewie Griffin, Family Guy.

#30 Sulo Paju, 191cm/-05

Lisää uusia tuttavuuksia. Salon Vilppaan kasvatti ja viimeisen päälle suoraselkäinen herrasmies omaa koripalloilijan kropan, päivänvaloa kestävän heiton ja tinkimättömän työmoraalin. Vielä kun välillä löydetään hassutteluvaihdetta silmään ja pidetään kentällä lystiä, niin tästä nuoresta urheilijastahan voi tulla vaikka ja mitä! Komediatoteemieläin: Carlton Banks, Fresh Prince Of Bel-Air. Tiedotusosasto naureskelee tälle vertaukselle eniten tähänastisista.

#31 Alabatou Sane, 182cm/-05

Pyrinnön kasvatti kirjautti viime kaudella 6 matsia B-Divarissa ja 12 HoNsU:n U19-joukkueessa. Välillä jopa liian vikkeläjalkainen omaksi hyväkseen, mutta into, ahkeruus ja sinnikkyys ovat hyvä pohja jatkaa oman potentiaalin kattorakenteiden etsimistä. Komediatoteemieläin: Steve Urkel, Family Matters.

#32 Panu Blomgren, 194cm/-04

Polvioperaatiosta toipuva Panu on edelleen käsittämättömän valovoimainen ja luokseensa kutsuva hahmo, joka tarvittaessa piiskaa sanan säilällä aivan kaikkia tielleen sattuvia. Ennen loukkaantumistaan oli matkalla kohti todellista läpimurtoa miesten sarjoissa eikä paluu samalle polulle jää kiinni ainakaan Panun periksiantamattomuudesta! Komediatoteemieläin: Will Smith, Fresh Prince Of Bel-Air.

#35 Otso Nuutinen, 194cm/-01

Heinolan NMKY:n kasvatti ja Lahdessa LaBan (U19) sekä Team Pajulahden (B-Divari) paitaa päällään pitänyt Otso ”Karhu” Nuutinen kantaa ensi kaudella uutta pelipaitaa, mutta samalla ilmiselvintä lempinimeä koko koripallokartalla. Heti siis Niilo ”Mieskarkki” Kärkkäisen jälkeen. Tarkkakätinen Otso kylvää tuhoa pääasiassa kaaren ulkopuolelta, mutta eiköhän sinne rimallekin löydetä kartalta polku kauden edetessä. Komediatoteemieläin: Sheldon Cooper, Big Bang Theory.

#44 Niilo Kärkkäinen, 190cm/-99

Vilppaasta paluun kotimaisemiin tekevä Niilo on kiistatta Divarin tihein ja vahvapohkeisin urheilija, jonka vahvoille olkapäille voi asettaa vaikka koko jyväskyläläisen koripallon tulevaisuuden. Mainitsimmeko jo, että se on ihan uskomaton urheilija? Odotettavissa ylitsepääsemätöntä ylivoimaa ja jokunen virhe per matsi vain siitä syystä, että mies on yksinkertaisesti liian vahva tähän lajiin. Komediatoteemieläin: Ei ole. Niilo on totinen mies. Niilon toteemieläin on Bruce Willis, Vin Diesel ja Jason Statham yhdistettynä yhteen täydelliseen toimintasankaripakettiin.

#45 Jaakko Tiittanen, 191cm/-03

Utopistisen kaliiberin urheilijalupaus, jonka fyysiset edellytykset voisivat viedä miehen kolmiloikka-areenoille, 90-luvun Gladiaattorin nauhoituksiin, showpainikehiin tai shakkilaudan ääreen. Tekemään hauiskääntöjä ja vipunostoja. Erityisesti puolustuspään ominaisuuksiltaan ehtaa divaripotentiaalia oleva pelaaja käy tiukkaa taistelua peliminuuteista tulevalla kaudella, mutta sitoutumisen ja yrittämisen määrästä ne minuutit eivät jää kiinni. Komediatoteemieläin: George Costanza, Seinfeld. Tämä saattaa vaatia Jaakolta soittoa kotiin.

#53 Aku-Petteri Kuusinen, 186cm/-03

Joukkueen ”Smooth Operator” tittelistä Eino Montinin lähdön jälkeen Abbeyn veljesten kanssa taisteleva Aku on tiituskuukkasmaisen kevyen askelluksensa kanssa ajoittain täysin hävytön näky kentällä, koska niin nopeasti ja helposti ei ihmisen pitäisi olla mahdollista liikkua kuin mihin Kuusisen klaanin nuorukainen kykenee. Silminnähden rajaton itseluottamus erityisesti hyökkäyspäässä ei myöskään hidasta menoa. Komediatoteemieläin: Barney Stinson, How I Met Your Mother.

Rokas Čivilis, 191cm/-05

Liettualainen lupaus missaa pelaajasiirtoprotokollaan liittyvien syiden vuoksi pari ensimmäistä runkosarjaottelua, mutta harjoittelee normaalisti TÄLLÄKIN HETKELLÄ GRADIAN KIRKKAIDEN VALOJEN ALLA. Tarkkakätinen koripalloälykkö on muutamaa kiloa ja penkkisarjaa vaille kansainvälisen luokan kakkoskolmonen, eikä kauden aikana tulla välttymään käsittämättömiltä väläytyksiltä. Tai siltä, että katsomossa joku muistelee alkukauden aikana nuorukaisen nimeä ja möläyttää suustaan ”Rokas Jokubaitis”. Se nyt vaan tulee tapahtumaan, hyväksytään se. Komediatoteemieläin: Michael Scott, The Office.

Aake Kallialan Laiturit Ennen Piisamia. Piisameja. Piisamoita. (Ne Vähän Harteikkaammat Tapaukset)

#8 Vili Vesterinen, 208cm/-06

HoNsUn ja Salon Vilppaan välinen hissiliike pysähtyi Jyväskylään ja sehän kelpaa kaikille läsnäolijoille! Isänsä pehmeät kädet perinyt Vili on äärimmäisen potentiaalinen, tarvittaessa kenttää heittovoimansa ansiosta levittävä ison pään pelaaja ja samalla äärimmäinen seuramies. Pukkarissa on kuulemma muiden vaikea saada puheenvuoroa, kun Vili ja Vilppu nokittelevat keskenään eri sorttisilla kalatarinoilla. Kuulostaa riittävän todenmukaiselta, emme lähde epäilemään huhujen faktaperäisyyttä. Komediatoteemieläin: Ned Flanders, The Simpsons.

#10 Teemu Hiltunen 201cm/-05

Se vähemmän fyysinen Hiltunen on onneksi hellän ja herkän ulkokuorensa alla kovapäinen, rujo UROS. Kolhujen kanssa pari edellistä kautta taistellut nuorukainen pitää repussaan edelleen eväitä vaikka kuinka pitkälle koripallomaailmassa ja viime kevään pudotuspelien avausottelu HBA:ta vastaan antoi viitteitä siitä, miten hyvä divaripelaaja Teemu voi olla jo nyt. Komediatoteemieläin: Dorothy Zbornak, Golden Girls.

#11 Roope Filtness, 200cm/-05

Oman elämänsä MVP, ROTY, MIP, DPOY, Heisman Trophy Winner, Minnesota Mr. Hockey, Lady Byng Memorial Trophy Winner ja Bill Russellin manttelinperijä. Todellisuus on usein tarua kummallisempi, mutta annetaan Roopen elää omaa elämäänsä ja seurataan nousukiitoa kohti unelmia! Rajaton itseluottamus nostaa pelisuorituksia joskus osien summaa suuremmaksi, eikä tiedossa ole tylsää hetkeä kun mr. Filtness astelee näyttämölle. Komediatoteemieläin: Joey Tribbiani, Frendit. 1000%.

#26 Alexander Aglassinger, 198cm/-01

Lohjan Urheilijoiden juniorimyllyn tuotos on pelannut Divareissa MuKin paidassa A:ta, sekä menneellä kaudella B:tä. Monipuolinen ja fiksu laituri on aktiivinen levypallopelaaja ja pystyy tarvittaessa esiintymään myös vitospaikalla uskottavan roolisuorituksen arvoisesti. Bonuspisteitä sukunimestä, josta saadaan kauden aikana väännettyä monenmoisia veistelyitä, viittausten kantaessa Andrei Agassista erilaisiin laulajapersooniin. Komediatoteemieläin: Marshall Eriksen, How I Met Your Mother.

#82 Eino Pällijeff, 198cm/-04

Viimeinen uusi tuttavuus, sattumoisin myös isoin numero ja isoin potentiaali hiusmalliksi sivubisneksenä! Panttereiden kasvatti vietti kolme edellistä kautta HBA:n tähtihautumossa ja Jyväskylään saapuukin divaritasolle jo rutinoitunut, mutta edelleen hurjan potentiaalin omaava urheilijanuori. Osaaminen ja kroppa antavat edellytykset kolmospaikalla tuloksen tekemiseen, mutta valmiuksia riittää liukumaan tarvittaessa ylöspäin pelipaikkanumeroita molemmissa kenttäpäädyissä. Komediatoteemieläin: Cosmo Kramer, Seinfeld.

Siinähän ne! Pelurit pähkinänkuoressa.

***

Kausi avataan perjantaina koti-iloittelulla paikallispelillä Äänekosken Huimaa vastaan. Ylösheitto MONNARIN HORNANKATTILASSA, 6.10., kello 18.30. Yleisöryntäyksen uhka on läsnä, joten paikalle kannattaa saapua ajoissa! Liput taskuun täältä: https://events.liveto.io/?search=jba

Kesällä uutisoitiin Kallen ja Oliverin loikat Korisliigaan mutta ammattilaiskenttien lisäksi JBA-perheestä jatkaa tasaisin väliajoin urheilijanuoria kohti muitakin haasteita. Tiitus Kuukkanen valitsi liigataipaleen, Eino Montin matkaa ison veden taakse Temple Collegen opinahjoon, Markus Muilun ja Tommi Luojuksen pysyessä kotimaan kamaralla, mutta opintojen perässä muihin maisemiin siirtyen. Lauri Jäntti sen sijaan nähdään keskisuomalaisissa korismaisemissa jatkossakin!

– Flunssa on tässä vähän potkinut p*rseelle, mutta onneksi pitäis pikku huililla päästä tästä, Tiitus suorittaa ansiokasta tilannepäivitystä Suomen Loimaalta.

Hurjan kauden toisen puoliskon ja erityisesti pudotuspelikevään vetänyt Tiitus nousi liigajoukkueiden tutkien taajuuksille ja huolellisen pohdinnan jälkeen kytkin nousi, suuntana Loimaan biisoniveräjä. Miten uusi arki on lähtenyt käyntiin?

– No, siis, Suomen kovimmasta räppäristä on vaan erimielisyyksiä, muuten oon tullu kyllä tosi hyvin toimeen valmennuksenkin kanssa. Juri (head coach Heinämäki) haippaa jotain forssalaista räppäriä, että en nyt tiiä siitä, Tiitus naurahtaa.

– Meillä on jengissä tosi hyviä tyyppejä kasapäin. Se on kuitenkin pitkän ja raskaan kauden aikana todella tärkeää, että pysyy hyvä ilmapiiri yllä. Siitä ei varmasti tule ongelmaa täällä.

Mites sit muuten kuin makkaranpaiston, battleräppäämisen ja turinatuokioiden osalta? Onko siellä pelattu baskettia ollenkaan? Millä valttikorteilla Kuukkasen klaanin lennokkaimmaan askelluksen (lennokkaimmat jutut löytyy edelleen Sompelta ja Topiakselta) omaava Tiitus on lähtenyt valtaamaan itselleen peliminuutteja?

– Puolustus edellä tässä on menty. Sillä on päässyt hyvin pelaamiseen sisään ja pystynyt tuomaan lisäarvoa joukkueeseen, Tiitus paljastaa.

– Haistan kyllä itse sen ironian tässä myös. Junnuvuosien Tiitusta ei jenkit olis kuvailleet sanoilla ”Defensive minded”. Sitä puolta vaadittiin kuitenkin niin paljon JBA:ssa ja lopulta sen tottakai ymmärsi itsekin, että mikä arvo sillä on koko joukkueelle kun hoitaa ne hommat kunnolla.

JBA mainittu! Junnuputkea seuranneen muutaman vuoristoratamaisen vuoden jälkeen viime kevät kulki kuin kolibri kaislikossa. Mitkä asiat nousevat JBA-vuosista päällimmäisenä mieleen syyskuista Loimaan maisemaa ikkunasta katsellessa?

-Tämä nyt on itsestäänselvyys sinänsä, mutta viime pleijarit, erityisesti välierät. Ihan vaan se koko loppukausi, Tiitus herkistelee.

Ilmakitara soi, hyökkäyspää oli jatkuvaa NBA Action Top-10 kimaraa ja puolustuksessa lennettiin ympäri Monnaria. Se oli vähintään yhtä nautinnollista ja sykkeitä nostattavaa katsomossa, kuin kentällä. Mistä se loputon itseluottamus edes kumpuaa?

– Mun pelaaminen nyt vaan vähän on sellasta. Mulle on, niin hassulta kuin se kuulostaakin, tärkeää että uskaltaa tehdä villejäkin juttuja. Se kertoo siitä, että on pelissä sisällä ja homma toimii. Jos mietin liikaa, sen näkee kyllä, Tiitus muistuttaa.

– Kun ties, että puolustuspää onnistuu, niin hyökkäyspäätä ei tarvinnut stressata. Se oli oikeastaan keväällä isoin juttu. Menee heitot sisään tai ei, niin ei sillä lopulta ole väliä, kunhan hoitaa sen kaiken muun kuntoon. Sit voi välillä vähän irrotella.

Kuulostaa siltä, miltä se myös näytti.

– Kyllä se oli varmasti parasta aikaa koripalloilijana. Erityisesti tietysti, kun kotimatsien jälkeen pääsi Koivusen Kallen kanssa kämpille puimaan pelejä niin kyllähän se oli elämää.

Hetkinen hetkinen. Kumpi on kovempi kokki?

– Minä.

Bravuurit?

– Nachopelti on mun bravuuri. Kalle… mitä se nyt ikinä tajuaakaan hakea Kauppakadun kebusta tai Hesestä.

Kuulostaa just niin faktapohjaiselta, ettei tätä tohdi lähteä kyseenalaistamaan edes.

Mitä terveisiä lähtee faneille?

– Pysykää hallilla! Esimerkiksi nyt kun on Niilo takas maisemissa, niin kyllähän sitä miestä kelpaa käydä katsomassa.

Lauri Jäntti! Aikuinen mies aikuisen miehen vaatteissa, mitä syksyyn kuuluu?

– Oon tässä Rajakadulla, kampuksella. Opiskelemassa, kuten asiaan kuuluu, Jäntti avaa pelin.

Mitä opintolautaselle on tänään kasattu?

– APV-kurssille pänttäystä. Sijoitusneuvontaan liittyvä kurssi.

Mihin kannattaa sijoittaa just nyt?

– Johonkin helppoon rahastoon. Tyyppi hei, mä opiskelen tätä vasta.

Keskisuomalaiselle koripalloyleisölle valtaisan tuttu hahmo tekee paluun kipinävuoroon nyt alkavalla kaudella, mutta niiden kipinävuorojen väliin mahtui kaksi hienoa kautta JBA-paidassa. Mitä 202-senttiselle, enkelin heiton omaavalle miehelle jäi käteen vuosista? Mitkä hetket nousivat kohokohdiksi?

– Kohokohdat…yksittäisiä hetkiä kentältä on ehkä vaikea löytää, kun meni tuo kevät hupparijaostossa penkin päässä loukkaantumisen takia. Kokonaisuudessaan ehkä, B-divarista kun hyppäs JBA:han niin oli tosi kova halu ja mielenkiinto testata, että mitä tää koris olis jos vielä löis itsensä oikeasti täysillä likoon, Lauri kertaa.

– Se alkoi aika nopeasti sit antamaan takaisin sen verran kun siihen löi kiinni. Etenkin toisen JBA-kauden aikana kun joutui pelaamaan itselle pituudesta huolimatta tuntemattomampaa pelipaikkaa, vitosta, niin pystyi ottamaan senkin homman ihan hyvin haltuun. Siinä kasvettiin pelaajana aika paljon kun joutu elämään omalla epämukavuusalueella.

Se kasvu näkyi katsomoon asti todella selkeästi. Erityisesti jälkimmäisellä kaudella Lauri pudotti kirjaimen sukunimestään veke, oli parhaimmillaan todellinen Jätti ja pojitteli maalatulla alueella vastustajia ajoittain todella tylyin ottein.

– Oli se kieltämättä ihan hauskaa kun pääs siihen hommaan sisään. Ei ollut junnuvuosina oikeastaan lainkaan osana omaa pelaamista, mutta aika paljon oppii kun laittaa itsensä vaan likoon riittävällä tavalla, Lauri muistuttaa.

– Ja perhana, olihan se mukavaa päästä välillä rymistelemään. En sanois, että Paten aikana A-junnuvuosina olisin edes kuvitellut pelaavani näin. Aika paljon hommia tuli tehtyä ja kyllä se sit myös näky.

Kahden JBA-kauden jälkeen suuntana on kuitenkin entuudestaan tutut maisemat, kun tulevalla kaudella päälle asettuu Kipinä Basketin peliasu.

– Pohdin asiaa ja omaa tilannetta tosi pitkään, mutta tulin siihen tulokseen, ettei täysammattilaiseksi pyrkiminen ole ehkä enää mun tavoitteena. Hetken aikaa mietin pelkästään opintoihin keskittymistä, mutta halusin pitää koripallon kuitenkin mukana elämässä edelleen ja siihen yhtälöön Kipinä sopii erinomaisesti, Lauri avaa.

Sitten tärkeämpiin, kenties tärkeimpiin asioihin.

Jyväskylän ykkös kebumesta?

– Nää on taas näitä sun bonarikysymyksiä. Arvasin, Lauri arvostelee tiedotusportaan käytäntöjä.

– Kyllä mä otan varmaan kuule ton…Ahjokadun Kebab. Ensinnäkin maku on todella hyvä ja annokset on todella isot.

Mikä on go-to valinta ruokalistalta?

– Kyllä mä yleensä lähden ihan rullalla.

Majoneesi?

– Tacomajoneesi.

Kaikki jyväskyläläiset koripalloilijat tietävät, että Ilkka Hyppönen on kaikkien aikojen kovin joukkueenjohtaja. Mikä on mieleenpainuvin muisto JBA:n taustojen työmyyrästä?

– Kyllä mieleenpainuvin on Hyppösen erääseen kentän ulkopuoliseen tapahtumaan tuoma Jyväskylä-peli.

Hetkinen. Jyväskylä-peli.

– Kyllä. Lautapeli missä oli Jyväskylä-aiheisia kysymyksiä.

Mikä siitä teki ikimuistoisen?

– Luonnollisesti se, että voitin.

Luonnollisesti. Mitä terveisiä lähetät miljoonille faneillesi?

– Miljoonille? Ihan kansainväliseen jakoon lähtee tämä?

Internet on joo sellanen aika monesta paikasta löytyvä media.

– Tää on oikeasti kaikista vaikein. Ei tule mitään mieleen.

Nyt keksit jotain.

– Nähdään hallilla.

Yhdellä hallilla vai kaikilla halleilla?

– Jos tosifani on niin tottakai kaikilla halleilla.

Kiitos Lauri!

– Onnistunut. Todella vaikea edes löytää muita sanoja kuvaamaan sitä kaikkea. Ehdottomasti onnistunut, kertaa Eino Montin kahta kauttaan JBA-paidassa.

Vain 11 ottelua ensimmäisellä kaudellaan eri näköisten kolhujen vuoksi pelannut Eino painoi kesällä 2022 töitä eläimen lailla ja saapui viime kauteen paremmassa kondiksessa kuin ikinä, pelaten samalla elämänsä parasta korista. Lopputulemana divarivuosien ennätykset pisteissä, levypalloissa, riistoissa, peliajassa, syöttölukemien pysyessä tasaisesti ennätyslukemissa.

– Alko se oma pelaaminen vihdoin löytymään. Fysiikkapuolen seuraavalle tasolle nostaminen auttoi erityisen paljon, Eino toteaa.

– Kyllä se näkyi ja tuntui todella selvästi, kun pystyi treenaamaan pääasiassa ehjänä pitkästä aikaa pidempiä pätkiä putkeen. Erityisesti urheilullisella puolella tuli mentyä paljon eteenpäin.

Minkälaiseen ympäristöön Eino sitten siirtyy? Kerro ny jotain, hyvä mies. Mihin sä lähdet?

– No mitä sä haluat tietää?

Osavaltioverotuksen, yleisimpien villieläinten ja aktuaalisten temppeleiden määrän lisäksi, esimerkiksi, minkälaista koripalloa on odotettavissa? Minkälaisia etukäteisodotuksia muusta ympäristöstä on?

– No, sanotaan näin, että kunhan pysyy vauhti, niin se on tärkeintä. Siinä mielessä tuttua puuhaa, että tempoa olis tarkoitus kentällä pitää valtavasti ja olla sit välillä myös fiksu sen vauhdin seassa. Sen tiedän, että valmentaja Clifton Ellis tuntee eurokoriksen ja ottaa sieltä vaikutteita, tykkään siitä kyllä, Eino paljastaa.

– Hyvillä fiiliksillä sinne lähtee, tietysti. Ja kuten kaikki tietää, kaikkihan on isompaa siellä. Ei kai siinä mitään sen kummempaa.

Millä eväillä nuori aikuinen lähtee maailmalle? Onko pari vuotta Jyväskylässä tarjonnut työkaluja kentän ulkopuolisiin haasteisiin?

– Kyllähän se kasvatti ihmisenä ihan valtavasti. Ei kysymystäkään, Eino vakuuttaa.

– Oli iso juttu oppia tarttumaan itse arjen haasteisiin, oppia itsenäisen elämisen metkut ja sudenkuopat. Siinä mielessä on ollut varmasti paljon paremmat lähtökohdat maailmalle lähtemiseen kuin aiemmin. Isoimpana sanoisin kuitenkin sen, että tuon parin vuoden aikana korostui entisestään sen tärkeys, miten kohdella kanssaihmisiä ja käyttäytyä kaikissa mahdollisissa ympäristöissä.

Mitä viimeisestä JBA-kaudesta jäi sitten päällimmäisenä mieleen? Millä ajatuksilla ovi sulkeutuu viimeisen kerran selän takana?

– Ihan ensin pitää sanoa, että, ihmiset, saapukaa jatkossakin katsomaan niitä pelejä. Kevät oli nimenomaan teidän takianne niin iso juttu kuin se lopulta oli. Pudotuspelikevät oli tähän mennessä täysin ainutlaatuinen kokemus omassa elämässä, Eino hehkuttaa.

– Kun sitä miettii nyt, niin onhan se hurjaa. Henkilökohtaisella tasolla siistein hetki oli varmasti välierien ratkaisupeli. Tuhat katsojaa, vitospeli, ja otettiin ihan näppärä voitto siinä. Kyllä se maistui.

Keskisuomalaisen koripalloyhteisön lisäksi JBA:n naisten joukkue haluaa kiittää Einoa. Sunnuntai kuin sunnuntai, kalliiden lippujen penkeiltä löytyi vähintään yksi superfani. Usein useampi, mutta vähintään yksi. Yksi kausikortti löytyy lipunmyynnistä Montinin nimellä aikojen loppuun asti.

Markus Muilu! M&M!

Markus voitti viime kaudella ylivoimaisella tavalla JBA:n joukkueen ”Eniten RUK:n suorituksia koripallokauden aikana” -palkinnon. Kilpailu ei ollut runsasjäseninen, mutta voitto on voitto on voitto. Onnittelut Markus!

Markuksen matka jatkui näiden urotöiden jälkeen kuitenkin kohti pääkaupunkiseutua. Avaa vähän Make, mitä lähdit opiskelemaan?

– No siis, diplomi-insinöörin hommia, Aalto-Yliopistossa. Automaatiorobotiikkaa. Se on ihan mukavaa puuhaa, Markus valehtelee.

Tottahan Markus siis puhuu, tietysti, suoraselkäisenä miehenä. Se on kuitenkin tehtaan takuu, että yksikään lukija ei kuvailisi automaatiorobotiikan opiskelua ”mukavaksi puuhaksi”.

Mielenkiintoista, kyllä. Aivan järkyttävän vaikeaa? Kyllä. Mukavaa? Markus, olet yksin tämän kanssa.

Pitkän linjan keskisuomalaisen koripallokartan kulkijana Markus on nähnyt likimain kaiken, mitä alueella on nähtävänä. Miltä tilanne Jyväskylässä näyttää pelaajapolun kaikki haarat läpi käyneen pelaajan silmin?

– Tällä hetkellä tuntuu, että vireillä on tähän asti selkein kokonaisuus, ihan ehdottomasti, Markus linjaa.

– Sen lisäksi sanoisin, että henkilökohtaisella tasolla JBA on ensimmäinen seura mistä löytyy oikeasti kaikki. Pelaajien pärjäämistä ja kehitystä seurataan ja meistä on pidetty huolta. Omalla kohdalla kolhut ovat kuuluneet viime vuosien kuvaan, mutta erityisesti loukkaantumisten aikana pelaajista on huolehdittu todella hyvin.

Ainakin tällä erää viimeinen Jyväskylän kausi meni Markuksella varusmiespalveluksen vuoksi kiireisissä merkeissä RUK:n vaativan ohjelman vuoksi, mutta kevään korvilla väkivahva sentteri löysi itsensä nopeasti isosta roolista muun kokoonpanon kolhujen vuoksi. Mitä pudotuspelikevät jätti reppuun?

– No siis, tietysti ensimmäistä kertaa noin ison yleisön edessä kun pääsee pelaamaan, niin eihän sitä unohda ikinä, Markus lupaa.

– Rooli kasvoi kyllä ihan salamana ja joutui sillä tavalla koko ajan mukautumaan, mutta uskomattoman hieno kokemus. Itsevarmuus kasvoi pelaajana sitä myötä kun vastuuta tuli, vaikka sitä tulikin osittain pakon edestä. Välierissä muutama minuutti ja finaaleissa sit lopulta viimeisessä matsissa viisikossa. Olihan se aika hurjaa.

Ulkopuolisen silmin näytti siltä, että viime kauden ryhmässä pelaajat löysivät oman paikkansa kentällä, mutta myös kentän ulkopuolella eriskummallisen saumattomasti. Oliko näkymä turnausväsymyksen tuomaa kangastusta?

– Kyllä se oli just noin. Omalla kohdalla sen huomas erityisesti siitä, että vaikka joutui missaamaan tuntuvia pätkiä kaudesta, niin oli silti todella helppo löytää oma ruutu kun hyppäs mukaan loppukaudesta, Markus vakuuttaa.

Kevään kuumat ottelut, kauden aikainen venyminen kentän ulkopuolisten seikkojen vuoksi ja lopulta itsensä löytäminen aloitushypystä kauden viimeisessä ottelussa on sellainen henkisten haasteiden savotta, ettei siitä moni selviäisi kuivin jaloin. Selvisikö Markus?

– No, ainakin sen voin luvata, että paineen alla suoriutuminen on paremmalla hantilla kuin ikinä ennen. Nuorempana saattoi tiukassa paikassa mennä oma tekeminen pahimmillaan oikeasti jopa vähän pelokkaaksi, mutta nyt huomas kyllä viimeisten vuosien aikana tapahtuneen oman henkisen kasvun siitä, että nyt pysty vaan keskittymään olennaiseen ja suoriutua omalla parhaalla tasolla, Markus pyörittelee.

– Ja se on varmasti sellanen asia, minkä tästä saa mukaan loppu elämäksi. On tilanne miten vaikea tahansa etukäteen ajateltuna, ei se ole kuitenkaan mahdoton. Ja se pitää todeta, että tuon ryhmän kanssa kasvoin myös kentän ulkopuolella ihmisenä todella paljon.

Tommi ”He-Man” Luojus. Yksi suomalaisen koripalloskenen ikonisimpia pelaajia, mutta ennen kaikkea hyvin mahdollisesti paras ihminen, johon kellään on elämässään mahdollista tutustua.

Uutinen miehen osoitteenmuutoksesta saavutti väestörekisterikeskuksen kautta tiedotusportaan, jonka jälkeinen viikon suruaika viivästytti tämän uutisen julkaisua tarpeettoman kauan. Missä Tommin elämäniloa säkenöivä hymy loistaa syksyllä?

– Aalto-Yliopisto, Tommi paljastaa.

HETKINEN. STOP THE PRESS.

Tommi ja Markus samoilla postikoodeilla? Niin ne illuusiot murtuu. Yleinen uskomus on kuitenkin ollut se, ettei noin isoja hauksia ja olkapäitä pystyisi jatkossa enää mahduttamaan saman kylän sisälle, mutta seisomme korjattuna.

Miltä tulevaisuus näyttää Tommy Gunnin horisontissa?

– Optimitilanne olis varmaan sellainen, että tästä kun saa opintojen polkua loppua kohti, niin kiinnostais yritystoiminnan pystyyn laittaminen. On tässä jotain suunnitelmia jo, mutta pidetään ne bisnekset vielä salaisuutena, Tommi mystifioi.

Mennyt kausi on ollut yhteen ääneen todettuna ikimuistoinen, mutta löytyykö Tommy Hellstenin reinkarnaatiolta syvällisempiä ajatuksia kokonaisuudesta?

– No, siis, ensin tottakai on todettava, että hyvä fiilis jäi tietysti koko Jyväskylän ajasta, Tommi aloittaa, tiputtaen viisauspommin heti perään.

– Etenkin se mihin tämä kausi päättyi, niin vois sanoa, että tietyllä tavalla ympyrä sulkeutui, jotta uusi ympyrä pääsee taas pyörimään.

Ennen ympyrämetaforaa mies kuitenkin saapui Jyväskylään Tampereen perinteikkäästä koripallopitäjästä, Pyrinnön talenttitehtaasta. Millä odotuksilla mies kesän lopulla vuonna 2020 saapui paikkakunnalle?

– Jos olen täysin rehellinen, niin ei ollut mitään hajua JBA:n toiminnasta kun pääsin opiskelemaan Jyväskylään, Tommi myöntää.

– Olihan se sit aika shokki. Ensi hetkestä lähtien tuntui jotenkin todella erityiseltä, eikä se tunne oikeastaan poistunut koskaan. Koska eihän sellasta ole missään muualla.

Samaan hengenvetoon on tietysti kysyttävä tulevaisuuden pelisuunnitelmista. Punavalkoiset ja sinivalkoiset asut on nyt testattu, onko toiveita tulevasta väriyhdistelmästä?

– Onhan tässä varmaan mahdollisuuksia jatkaa tätä korishommaa, mutta standardit on nousseet muutaman vuoden aikana aika korkealle siinä, että mitä toiminnalta osaa itse toivoa. Sen takia on vaikea miettiä edes muualle pelaamaan lähtemistä, Tommi toteaa.

Miten vime kausi sitten näyttäytyi miehen silmin puhtaasti koripallon näkökulmasta? Mikä oli erilaista kahteen aikaisempaan sesonkiin?

– Jos olen täysin rehellinen, niin viime kausi oli aika yllätys. Hauskaa kyllä, mutta aikaisemmista kausista oli paljon parempi fiilis syksyyn lähtiessä, mutta ne ei oikein lähteny sit ikinä jotenkin liitoon, Tommi naurahtaa.

– Viime kausi oli aiempiin verrattuna ihan päinvastainen. Ero oli ehkä siinä, että kiristettiin ruuvia heti alkukesän harjoittelusta jo ja se näkyi sit heti kauden ekoista peleistä lähtien. Sitä omaa tekemistä ei siinä hetkessä vaan osannut suhteuttaa muihin joukkueisiin vielä ja syksyllä tuntu jotenkin oudolta, et miten tää nyt onkin näin helpon tuntuista. Kevätpuolella kun huomas, että tää on oikeasti meidän taso, eikä tässä tarvii venyä, niin tajus, että tää homma oikeasti rokkaa.

Mites ne kevään pelit sitten? Kulunut kysymys tässä kohtaa lukijoille ja vastaajille, mutta Monnarin ja erityisesti Nakkifakiiri King Jahvan suosikkipelaajalta se pitää silti kysyä.

– Kaikista isoin juttu koko kaudella oli se Monnarin tunnelma, Tommi naulaa.

– Todella hurjaa, että jengi innostui sillä tavalla, eikä tollasta yhteisön tukea ole tarjolla kuin tosi harvoin yhtään missään. Ihan sama millä tasolla pelaa. Se miten yleisö oli mukana, se teki keväästä erityisen.

Analyyttisena ajatusten tonavana Tommi ottaa askeleen taaksepäin ja muistuttaa JBA:n toiminnan todellisesta kivijalasta. Kaiken ympärillä on koripallo, mutta keskiössä on jotain paljon muuta.

– Ensinnäkin, mulla on ihan todella kiitollinen fiilis kaikesta missä on saanut olla mukana ja mitä kaikkea sai itselleen reppuun mukaan noiden kolmen vuoden aikana. Koripalloa pelataan, mutta pihvi on ihan kaikkea muuta kuin koripallo. Kolme vuotta antoi niin paljon oppeja matkaan ja JBA:n toiminta on kyllä koko urheilu ja elämä pienoiskoossa. Vaikeiden asioiden ja tunteiden kanssa kun oppii toimimaan, omaa lopulta työkaluja elämässä aika pitkälle, Tommi avaa.

Mitä sieltä kaiken keskeltä sitten löytyy?

– Isoin juttu on tavallaan se, että vaikka tulis mitä, niin tärkeintä on miten kohtelet muita ja teet kollektiivin kannalta oikeita asioita, Tommi muistuttaa.

– Kun kaikki valinnat tulee lopulta oikealta pohjalta, niin asiat yleensä kääntyy parhain päin. Kun luottaa siihen prosessiin, pääsee lopulta maaliin, vaikka välillä olis vaikeaakin.

Kollektiivi ja ryhmän yhtenäisyys, kokonaisuuden suuruus suhteessa osien summaan. Ne tuntuivat koripallomenestyksen pohjalla olevilta ponnahduslaudoilta viime kauden joukkueessa.

– Noi on sellaisia asioita, mitkä todellakin korostuivat kauden aikana ja sen ryhmän kanssa, Tommi nyökyttelee.

– Se on samalla kuitenkin ollut JBA:n isoimpia kantavia teemoja läpi vuosien, että mitä voit tuoda siihen yhteiseen pöytään. Kukaan ei yksin kanna toimintaa eteenpäin, mutta jokaisella on jotain, mikä voi helpottaa kaikkien muiden taakkaa. Jokaisella meillä on omat asiamme ja vahvuutemme, ja niitä arvostetaan koko ryhmän toimesta.

Ilman liioittelun häivää, se mitä toit Tommi JBA-yhteisöön, sitä ei pysty mittaamaan. Jokainen joka on saanut kunnian viettää aikaa miehen kanssa noiden kolmen vuoden aikana, on parempi ihminen pelkästään niiden kohtaamisten ansiosta.

Kiitos Tommi.

Kiitos Markus.

Kiitos Eino.

Kiitos Lauri.

Kiitos Tiitus.

Törmätään toisaalla, kun sen aika on.

***

Miesten kausi käyntiin heti kuumalla paikalliskamppailulla perjantaina 6.10. klo 18:30 kun Monnarille saapuu Äänekosken Huima! Hommaa liput tai kausikortit äkkiä ja varmista paikkasi kylän parhaissa kemuissa!

Huolimatta Jyväskylän kaupungin tämänviikkoisesta päätöksestä muuttaa liikuntatilat maksullisiksi lasten ja nuorten ryhmille, Lauri Markkasen Koriskoulu pysyy myös jatkossa täysin maksuttomana. 

Tavoitteemme on tarjota kaikille lapsille tasavertainen mahdollisuus hauskaan liikuntaharrastukseen riippumatta perheen taustasta tai varallisuudesta. Koriskoulu sisältää yhden harjoituskerran viikossa syyskuusta toukokuuhun, koulujen välisiä turnauksia sekä ilmaisen pallon ja vakuutuksen.

Koriskouluihin osallistuu joka kausi yli 500 5-7 vuotiasta tyttöä ja poikaa Jyväskylässä, Muuramessa, Laukaassa ja Äänekoskella, Jyväskylässä myös erityislasten ryhmä 5-15 vuotiaille lapsille. Koriskoulu on kuuden kauden aikana liikuttanut jo yli 3000 lasta, toiminta järjestetään yhteistyössä alueen seurojen (HoNsU, Huima, JBA, LU, MuBa, SäyRi) kanssa. Koriskoulun mahdollistavat toimintaa tukevat paikalliset yritykset ja yksityishenkilöt, lue lisää tukimahdollisuuksista täältä: www.koriskoulu.fi.

Huom! Tämän kauden Lauri Markkasen Koriskoulut käynnistyvät joka paikkakunnalla syyskuun aikana. Ryhmissä vielä muutamia paikkoja vapaana, ilmoittaudu äkkiä mukaan!
www.koriskoulu.fi

JBA saa riveihinsä todella kovan luokan vahvistuksen kun tapahtuma-alan ammattilainen ja intohimoinen koripallomies Marko Kainulainen aloittaa seuran tapahtumapäällikkönä.

Tapiolan Hongassa koripallo-oppinsa saanut Marko omaa todella pitkän kokemuksen eri tehtävistä niin seuratyössä kuin myös konserttien ja muiden suurtapahtumien järjestämisessä. Koripallon osalta Markon meriittilistalta löytyy toimiminen mm. Hongan junioripäällikkönä sekä Tallink Tournamentin johtoryhmässä, tällä hetkellä Marko istuu HoNsU Juniorit Ry:n hallituksessa. Marko on viimeisen 20 vuoden aikana ollut perustamassa lukuisia menestyneitä musiikkiklubeja ja työskennellyt useiden eri festivaalien parissa. Päivätyökseen mies johtaa yhtä maamme suurinta kaupunkifestivaalia Yläkaupungin Yötä joka kesällä 2023 keräsi Jyväskylään peräti 48 000 kävijää!

Kimmo Juvonen, JBA:n toiminnanjohtaja: 

– Markon saaminen osaksi JBA-perhettä on meille kuin lottovoitto, selkeänä tavoitteenamme on ottaa joka kausi askeleita eteenpäin urheilullisesti mutta myös tapahtumajärjestäjinä. Järjestämme jo nyt lukuisia tapahtumia, esimerkiksi joka kevät pelattava Lauri Markkanen Tournament on kasvanut muutamassa vuodessa suurimpien junioriturnausten joukkoon ja seminaarimme sekä verkostoitumistapahtumat ovat keränneet kiitosta yrityksiltä ja yhteistyökumppaneiltamme. Markon mukaantulo avaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia kulttuurin ja urheilun yhdistämiseen, näiden osalta ensimmäisistä tapahtumista pääsemme toivottavasti tiedottamaan lisää jo tämän syksyn aikana.

Markon osaaminen ja kokemus tuovat varmasti valtavasti lisäarvoa myös ottelutapahtumiemme kehittämiseen, tavoitteemme on jatkaa viime keväänä liekkiin syttynyttä korishuumaa. Miesten sarjakausi käynnistyy perjantaina 6.10. Jyväskylän Monitoimitalolla paikalliskamppailulla Huimaa vastaan ja tässä matsissa lähdemme tavoittelemaan Monnarin uutta yleisöennätystä!

Mikä sai Markon innostumaan mukaan JBA:n toimintaan?

– JBA on ollut perustamisestaan alkaen Suomen kiinnostavampia koripalloseuroja ja viimeistään viime kevään mestyksen jälkeen Jyväskylän kuumin urheiluilmiö. Seurassa luotetaan rauhassa luotuun laadukkaaseen visioon ja tehdään sen eteen höntyleimättä määrätietoista työtä. Tämä on tehnyt minuun monella tapaa vaikutuksen. 

Olen nauttinut suunnattomasti JBA:n rohkeasta, aktiivisesta ja kollektiivisesta peli-ilmeestä ja löysin itseni viime kaudella  katsomosta kotipelien lisäksi myös vieraspeleistä ympäri Suomen. On kunnia päästä mukaan antamaan omaa panosta JBA:n taustalle!

***
Varmista paikkasi katsomossa ja hanki kausikortti äkkiä täältä: 
www.jba.fi/tukikausikortti

Nuoresta iästään huolimatta koripallomaailman eri kolkkia nähnyt ja kokenut, vuonna 2005 syntynyt liettualainen takapelaaja Rokas Čivilis saapuu Jyväskylä Basketball Academyn riveihin kaudeksi 2023/24. Minkälainen pelaaja 191-senttinen nuori urheilija oikein on ja mikä JBA:ssa veti puoleensa?

Selvitetään se.

Kotimaansa tarunhohtoisen Zalgiris Kaunasin organisaatiossa kolme kautta viettänyt Rokas siirtyi viime kaudeksi italialaisen College Basket joukkueen mukaan ja pelasi JBA:n nuorille miehillekin tuttua EYBL-sarjaa.

Monta mutkaa matkan varrella kulkenut liettualainen tiedostaa reittinsä olevan erilainen moneen muuhun koripallolupaukseen verrattuna.

– Sanoisin, että matkani koripallomaailmassa on tähän asti ollut haastava, mutta samalla todella antoisa. Kolhuista ja sairasteluista huolimatta olen parin viime kauden aikana kokenut myös unohtumattomia, hienoja hetkiä koripallokentillä. Olen päässyt nuoresta iästäni huolimatta maistamaan jo hieman huippukoripalloa aikuisten tasolla ja se on edesauttanut kehitystäni, Rokas huomauttaa.

– Matkani alussa sain 14-vuotiaana kutsun Zalgiris Kaunasiin, jossa vietin kaksi kautta seuran juniorijoukkueessa. Viime kauden vietin Italiassa ”College Basket Prep” joukkueessa, Italiassa, jossa sain todella keskittyä henkilökohtaiseen kehitykseeni. Aika Italiassa oli opettavaista ja antoisaa myös kentän ulkopuolella, ehdin näkemään ja kokemaan paljon ja sain paljon uusia ystäviä.

Kelataan nykypäivään ja tähän hetkeen. Joukkueen mukana jo tovin harjoitellut takamies on oppinut koripallomatkallaan luonnollisesti yhtä sun toista, mutta minkälainen pelaaja astelee kentälle JBA:n paidassa, kun kausi alkaa? Miltä näyttää se koris, mitä Rokas Čivilis pelaa?

– Pelaajana olen ennen kaikkea joukkuepelaaja. Parasta on se, kun koko viisikko pääsee osalliseksi peliä. Ymmärrän, että minulla on oma roolini kentällä ja teen kaikkeni ollakseni mahdollisimman tehokas siinä roolissa ja auttaakseni joukkuetta voittamaan, Rokas vakuuttaa.

Miltä pelaajan rooli näyttää valmennuksen silmiin? Minkälaisilla työkaluilla liettualainen täydentää jyväskyläläisten akateemikkojen pakkia ja miltä nuoren miehen sopeutuminen järvimaisemiin näyttää lyhyellä otannalla?

– Monipuolisuus on ensimmäinen asia mikä nousee esille. Tulevaisuudessa pelipaikkana ja roolina hyvin todennäköisesti monipuolinen kakkospaikan pelaaja, niinsanottu ”combo guard”. Heittovalmius ja yleinen pelin hahmottaminen ovat hyvällä tasolla jo nyt ja sopeutumista helpottaa varmasti Zalgiriksen vuosien jälkeen Italiassa vietetty kausi, JBA:n päävalmentaja Mikko Tupamäki avaa.

– Erilaisia ympäristöjä on nuoresta iästä huolimatta siis nähty ja koettu. Rokas on perheensä kanssa käynyt vierailuilla myös aiemmin, viimeksi tänä keväänä, joten ihan huppu päässä ei mies tänne tule.

Tuleva kausi tulee olemaan luonnollisesti erilainen menneeseen koko joukkueen näkökulmasta. Pelaajia on lähtenyt Korisliigaan sekä muiden haasteiden pariin, uusia kasvoja on näkynyt harjoitussaleilla ja jokainen peluri hakee vähän omaa paikkaansa ryhmän sisällä. Miten pelaaja itse näkee tilanteen, kun syksyn pelit pikkuhiljaa lähestyvät horisontista?

– Olen todella innoissani tulevasta kaudesta. Vaikka joukkue on muuttunut tuntuvasti viime vuodesta, uskon silti ryhmäämme ja siihen, että voimme tehdä hienoja asioita kentällä, Rokas vakuuttaa.

– Olen takapelaaja, mutta sopeudun mielestäni moneen eri rooliin takakentällä. Heitto on tärkein aseeni ja koen, että ymmärrän peliä myös varsin hyvin.

Minkälainen persoona pelipaidan ja siistien korissuoritusten taustalta löytyy? Mitä kotiyleisö voi odottaa?

– Ennen kaikkea fanit voivat odottaa isoa määrää energiaa ja tunteita joka kerta kun astun viivojen sisäpuolelle. En malta odottaa ensimmäisiä kotipelejämme, Rokas hehkuttaa.

– Henkilökohtaisessa elämässäni uskonto on minulle tärkeä asia ja se antaa minulle turvaa ja voimaa vaikeina aikoina. Ihmisenä olen lähtökohtaisesti eteenpäin katsova ja minulla on vahva tahto kehittyä ja kasvaa pelaajana ja ihmisenä jatkuvasti, jonka vuoksi koen tämän olevan minulle erinomainen ympäristö.

Yksi kysymys on kuitenkin varmasti jokaisen lukijan mielessä silti.

Miksi JBA? Zalgiris Kaunas, italialainen nuoria kansainvälisiä talentteja haaliva organisaatio, jonka jälkeen Jyväskylä Basketball Academy. Reitti ei ole se kaikista kuljetuin. Mikä vaakakupissa painoi niin paljon, että tulevaisuutta lähdettiin rakentamaan Jyväskylän kautta?

– Jos totta puhutaan, valitsin JBA:n pääasiassa coach Tupamäen ja ylipäätään laadukkaan valmennuksen vuoksi. Hän sekä koko JBA erottui muista vaihtoehdoista sillä, että täällä nähdään ja kohdellaan pelaajia myös ihmisinä. Ei vain koripallon pelaajina, Rokas toteaa.

– Tällä on todella iso vaikutus myös siihen, miten koripalloasiat lopulta hoituvat. Koripalloilullisesti uskon myös, että pelitapamme on sellainen, joka antaa minulle erinomaiset mahdollisuudet kehittyä pelaajana ja kasvaa kohti ammattilaiskenttiä.

Head coach Tupamäki nostaa esille myös paletin täydentävän, tärkeän osan. Kokonaiskuvan muistaminen on äärimmäisen tärkeää nuoren urheilijan matkalla kohti potentiaalinsa kattoa. Pelaajana ja ihmisenä, kulkee se matka sitten minkälaisia polkuja tahansa. Jyväskylän erinomainen koulutustarjonta yhdistettynä ammattimaiseen harjoitusympäristöön on yhdistelmä joka ei kalpene kansainvälisessäkään vertailussa.

– Ympäristönä pyrimme tietysti myös tarjoamaan saumattoman mahdollisuuden opiskelun ja urheilun yhdistämiseen, mikä oli ymmärtääksemme hieman hankalaa Zalgiriksen aikana. Gradia Jyväskylän Lyseon lukion IB-linja mahdollistaa tämän myös ulkomaisille urheilijoille. Reitit ovat kaikilla pelaajilla erilaisia, Tupamäki muistuttaa.

***

Miesten kausi käyntiin paikalliskamppailulla Huimaa vastaan Monnarilla perjantaina 6.10.!
Varmista paikkasi katsomossa ja hanki kausikortti äkkiä täältä: www.jba.fi/tukikausikortti

JBA:n taustaorganisaatio ottaa ison harppauksen eteenpäin kun JBA:n hallituksen puheenjohtajana seuran perustamisesta lähtien toiminut Kimmo Juvonen aloittaa työnsä toiminnanjohtajana tänään tiistaina 15.8.2023.

JBA:n hallituksen jäsen Jaakko Kemilä: 

– Toiminnanjohtajan hakuprosessi aloitettiin loppukeväästä ja hakemuksia saapui niin urheilun kuin myös liike-elämän ammattilaisilta ympäri maan, oli ilo huomata että toimintamme on herättänyt kiinnostusta myös Keski-Suomen ulkopuolella! Prosessin edetessä teetimme hakijoilla ennakkotehtäviä, haastatteluissa sekä lopullisessa valinnassa käytimme apunamme rekrytointikonsulttia varmistaaksemme juuri meidän yhteisöömme sopivan henkilön löytymisen.

Kimmon valinnassa vaikutti pitkä kokemus lajin parissa niin seuratoimijana kuin myös pelaajana ja valmentajana ja tätä kautta olemassa oleva todella laaja kontaktiverkosto koripalloperheessä. Tätäkin suurempi merkitys oli yli 20 vuoden myyntikokemuksella sijoitusalalta, iso osa toiminnanjohtajamme tehtävää on laajentaa kumppaniverkostoamme ja resurssien kasvaessa mahdollistaa seuramme kehittyminen ja koko lajin kasvu Keski-Suomessa. 

Kun perustimme seuran 7 vuotta sitten, meillä oli selvä suunnitelma kohdentaa kaikki panokset ensin valmennukseen ja näin mahdollistaa nuorille urheilijoille parhaat mahdolliset olosuhteet. Tällä hetkellä seuran palkkalistoilla toimii 4 täysipäiväistä ja 3 osa-aikaista valmentajaa. Ammattilaisen palkkaaminen myös seuran taustoille on suoraa jatkumoa seuran kehittämiselle, tämä vauhdittaa myös seuraavaa tavoitettamme maamme ensimmäisistä korkeakoulujoukkueista. Toiminnanjohtaja tulee osaltaan vastaamaan myös täysin maksuttoman Lauri Markkasen Koriskoulun kehittämisestä yhdessä alueen muiden seurojen kanssa, Koriskouluun osallistuu joka vuosi yli 500 tyttöä ja poikaa ja tämä antaa lajille kivijalan jonka päälle on hyvä rakentaa.

Millä mietteillä Kimmo hyppää puheenjohtajan paikalta päätoimiseksi toiminnanjohtajaksi?

– Aika on nyt! Koripallo on hienossa nosteessa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, nyt täytyy olla rohkea jotta voimme saavuttaa jotain uutta ja vielä isompaa. Tämä rohkeus oli myös keskiössä tehdessäni päätöstä hakea JBA:n toiminnanjohtajan paikkaa pitkän yksityispankkiiriurani jälkeen. Tunnen seuran, tekijät, arvot ja tavan toimia ja tunnen sydämessäni että tämä on se yhteisö jonka eteen haluan töitä tehdä.

Suuri kiitos JBA:n hallitukselle luottamuksesta! Toivon että pystyn kehittämään JBA:ta myös organisaationa samaan suuntaan joilla joukkueemmekin esiintyvät parketin puolella, tiivistettynä haluamme olla seurana dynaaminen, aktiivinen ja kollektiivinen. Teemme asioita omalla tavallamme ja muutamme suuntaa ketterästi jos huomaamme että jokin ei toimi.

Ja tärkeimpänä haluan sanoa terveiset koko koripalloyhteisölle: Uusia hienoja asioita tehdään yhdessä! Koripallo on joukkuelaji, kehittyminen ja kasvu on mahdollista vain yhteistyön avulla. Soudetaan venettä myös jatkossa samaan suuntaan, sillä olen varma että kaikilla meillä on isossa kuvassa sama päämäärä: Lajin kehittyminen ja pelaajien auttaminen heidän matkallaan kohti oman potentiaalinsa saavuttamista!

Nähdään kentillä, kenttien laidoilla ja katsomoissa!

3×3 Korista keskellä kauneinta Keski-Suomea, 3×3 SM-Kiertue upealla paikalla Lutakonaukiolla Jyväsjärven rannassa! Tervetuloa nauttimaan auringosta ja upeista suorituksista!

Otteluohjelmat: jba.fi/3×3

JBA:n tavoite maan ensimmäisistä korkeakoulujoukkueista otti aimo harppauksen eteenpäin, kun kaikkien rakastama Niilo Kärkkäinen palaa tuttuihin maisemiin kahden vuoden liigastintin jälkeen.

Salon Vilppaassa kaksi viime kautta urheillut Niilo sai saaliikseen yhden kappaleen hopeamitaleita niin Korisliigan kuin Suomen Cupin puolelta. Tinkimätön puolustuspelaaja tuttuun tapaansa ihastutti faneja ja vihastutti vastustajan parhaita korintekijöitä, joka kuulostaa jyväskyläläiselle koripalloyleisölle kovin tutulta, mutta tuo samalla villejä perhosia vatsanpohjalle.

– Jos mies olisi halunnut Korisliigassa jatkaa, se olisi tietysti ollut edelleen mahdollista. Tässä vaiheessa tahtotila oli kuitenkin mahdollistaa opiskelun ja mahdollisimman laadukkaan sekä tavoitteellisen harjoittelun yhdistäminen, päävalmentaja Mikko Tupamäki toteaa.

– Erityisesti nyt, kun korkeakouluyhteistyö ja korkeakoulujoukkueen rakentaminen on saatu nykäistyä liikkeelle, meillä on tarjota kokonaispaketti, joka on Niilon tilanteessa olevalle pelaajalle järkevä. Pelaaja, joka ymmärtää mistä JBA:ssa on pohjimmiltaan kyse, on tässä vaiheessa seuran näkökulmasta myös kaikin tavoin erinomainen lisä kokonaisuuteen.

Kansainvälisen tason urheilija, rimalle alamäkijunan tavoin porautuva takapelaaja/laituri, tarvittaessa käytännössä kaikkia viittä pelipaikkaa valtakunnan tiheimmillä pohkeilla puolustava työjuhta. Koripalloilullisessa mielessä Niilo tuo varmasti ilahduttavan monipuolisen, sveitsiläistä linkkuveistä muistuttavan työkalun valmennukselle.

– Pari vuotta Korisliigan kärkiorganisaatiossa, joka tavoittelee mitaleita, on ymmärrettävästi pitänyt hyökkäyspäässä roolin pienempänä kuin se oli Divarista lähteissä. Molempia hyödyttävä tilanne on se, että erityisesti hyökkäyssuuntaan on mahdollista olla todella monipuolisessa roolissa, Tupamäki huomauttaa.

– Tässä parin kauden aikana olemme vieneet joukkueen pelitapaa entistä nopeampaan ja aktiivisempaan suuntaan. Se antaa myös Niilolle erinomaiset mahdollisuudet käyttää omia vahvuuksiaan.

Parin vuoden liigakokemus sarjan kestomenestyjiin lukeutuvassa organisaatiossa tulee varmasti myös näkymään joukkueen arkiharjoittelussa ja kaikessa toiminnassa. Seuraavan askelman vaatimustason oppii parhaiten kokemalla sen itse.

– Me valmentajat voimme kertoa ja tarinoida vaikka mitä vaatimustasosta ja siitä, mitä pärjääminen seuraavalla tasolla vaatii. Se on kuitenkin ihan eri asia, kun pelaaja pystyy kertomaan ja omalla esimerkillään näyttämään sen, mikä se vaatimustaso on eri asioissa, jos sillä seuraavalla tasolla haluaa pärjätä. On hienoa, että meillä on nyt mukana kokemusasiantuntijuutta pelaajistossa, Tupamäki iloitsee.

Seuraavista askelmerkeistä ja toiminnan päivittäisestä laadusta puhuttaessa on syytä muistuttaa edelleen, mitä Niilon JBA:han palaamisen taustalla on. Kehitys ruokkii kehitystä ja seura on eri kehitysasteella kuin se oli Niilon siirtyessä Korisliigaan.

– Nyt olemme korkeakouluyhteistyön avaamisen kautta organisaationa siinä vaiheessa, missä olemme halunneet olla jo monta vuotta. Se mahdollistaa sen, että Niilon tilanteessa olevat pelaajat voivat tulla tänne niin, että siinä on oikeasti järkeä, Tupamäki muistuttaa.

JBA:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Juvonen on päävalmentajan tavoin äärimmäisen iloinen Niilon paluusta.

– JBA:n tavoitteena on luoda olosuhteet maamme ensimmäisille korkeakoulujoukkueille niin miesten, kuin naistenkin puolelle ja Niilon paluu vauhdittaa merkittävästi tavoitteen saavuttamista. Alkavalla kaudella pilotoimme opiskelijastipendejä korkeakouluopiskelijoillemme ja Niilo sopii profiiliin täydellisesti, Juvonen naulaa.

– Niilo on jo näyttänyt, että pelillinen taso on Korisliigassa ja opinnot ovat edenneet suunnitellussa tahdissa. Meidän tehtävänämme on mahdollistaa, että opintojen ja ammattimaisen harjoittelun yhdistäminen on jatkossa saumatonta. Stipendi mahdollistaa sen, että molempiin elämän osa-alueisiin on mahdollista panostaa täysillä.

No, mutta. Niilo Kärkkäinen. Kaikkien fanien suosikkipelaaja, kaupan tätien suosikkiasiakas ja golfkenttien hiipivä gepardi.

Miten kesä on edennyt?

– Syön tässä tämmöstä nacholautasta. Tässä on vähän jauhelihaa ja salaattia. Ja sit niitä nachoja.

Vähän isommassa mittakaavassa.

– Hyvinhän tämä on mennyt. Vähän ehti kauden jälkeen lomailemaankin jenkeissä, mutta sen jälkeen on tullut oikeastaan vain treenattua aika kovalla sykkeellä. Ja niin, tietysti käytyä vallan mainiolla koripalloleirillä Kuortaneella. Ihan kesän kohokohdasta voidaan puhua.

Kohokohdista puheen ollen. Kaikkihan tietävät, että harvat ranget edes riittävät Kärkkäisen pojan swingille ja ihannetulokset ovat arkipäivää kuin Salatut Elämät konsanaan. Mitkä ovat kesän kohokohdat viheriöiltä?

– No, tuota. Ei ole hirveästi kohokohtia.

Vaatimattomuus kaunistaa.

– Ei, kyllä mun täytyy myöntää, että niillä kentillä on usein aika vaikeaa.

Koripalloparketeilla se pelaaminen näyttää kuitenkin varsin epävaikealta, usein jopa vaivattoman helpolta. Mikä fiilis kahdesta Salon vuodesta jäi?

– Hyvä fiilishän siitä jäi. Tämä mennyt kausi ei joukkueelle ollut kauhean helppo, oli vähän loukkaantumisia ja vaihtuvuutta kokoonpanossa, mikä tietysti hankaloitti sitten sitä koko prosessia. Pronssipelin tappiosta jäi tietysti myös vähän ikävä maku, mutta kokonaisuutena aika Vilppaassa meni tosi hienosti. Viihdyin hyvin Salossa ja organisaation puolelta kaikki toimi mahtavasti.

Millä fiiliksillä olet palannut tuttuihin maisemiin ja koripallosaleihin? Minkälaisilla ajatuksilla katselet tulevaa kautta?

– Ensinnäkin, aina olen nauttinut siitä miten täällä harjoitellaan ja tehdään töitä päivittäin, että siinä mielessä tosi hyvä fiilis. Ja onhan täällä edelleen jonkun verran tuttuja naamoja, mikä on ihan kiva juttu myös. Tulevaan kauteen nyt on vielä tovi, mutta ainakin haluaisin tietysti kantaa vastuuta niin paljon kuin mahdollista. Se on tietysti kentällä itsestäänselvyys kaikille pelaajille, mutta tarkoitan sitä kaikkea muuta myös, mitä sen vastuunkannon mukana tulee. Tuntuu vähän hauskalta sanoa näin, mutta kokeneempana pelaajana haluan tietysti auttaa nuorempia niin paljon kuin mahdollista.

Opiskelujen ja koriksen yhdistäminen. Se on kuitenkin yksi iso, jopa isoin syy miksi tuttuihin maisemiin palaat. Miten luulet, että se onnistuu?

– Laurean verkkokampuksella opiskelen liiketaloutta, mikä ei onneksi vaadi läsnäoloja, mutta kyllä siinä työmaata riittää. Korisliigan ohjelma on sen verran tiiviimpi lopulta otteluohjelman ja erilaisen harjoittelurytmin kanssa, että sen puolesta JBA:han palaaminen antaa enemmän mahdollisuuksia panostaa huolella myös opintoihin.

Kiitämme ajastasi, Kärkkäisen Niilo. Kerro kuitenkin vielä, että miltä näyttää onnistunut kausi.

– Joukkueena tietysti tehdään ensin kaikkemme, että päivittäinen tekeminen on niin laadukasta ja kilpailullista kuin mahdollista. Sen näkee sitten keväämmällä, että mihin se riittää.

Mediakoulutus on onnistunut hyvin. Hyvä Niilo!

***

JBA:n miesten ja naisten kaudet käynnistyvät lokakuun alussa, nappaa kausikortit haltuun täältä! www.jba.fi/tukikausikortti

JBA:n valmennusryhmä kasassa kaudelle 2023-2024, Jani Parkkinen mukaan staffiin!

Samalla JBA onnittelee ja kiittää äitiyslomalle siirtyvää Anni Kärkkäistä aivan loistavasta työstä poikapuolen fysiikkavalmennuksessa!

Pelaajamme ovat tulevallakin kaudella maamme osaavimpien valmentajien hellässä huomassa. Jos kehittyminen pelaajana ja ihmisenä keskellä kauneinta Suomea kiinnostaa, ole rohkeasti yhteydessä niin kerromme lisää toiminnastamme!

Mikko Tupamäki, JBA Miehet & JBA Gradia PU19

Seuran pääideologi ja perustajajäsen omaa jo kohta 20 vuoden valmentajakokemuksen niin miesten kuin naistenkin pääsarjoista. Vakiokasvo myös nuorisomaajoukkueiden penkin päässä, valmentamisen ohella ehtii myös opettamaan valmennusta Jyväskylän Yliopistolla.

Toni Nyman, JBA Miehet & JBA Gradia PU19

Valmentajan roolin lisäksi JBA:n junioripäällikön pallilla istuva Toni ei laske tunteja hioessaan nuorista miehistä timantteja niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin. Uunituore säynätsalolainen nähdään tulevalla kaudella koulimassa myös SäyRi:n tulevia tähtiä!

Jarkko Lohikoski, JBA Miehet & JBA Gradia PU19

Kolmatta kautta Keski-Suomessa vaikuttava HNMKY kasvatti keskittyy varsinkin pelaajien henkilökohtaisen taidon kehittämiseen. Jarkon Jyväskylään saamisen ja täällä pitämisen on mahdollistanut loistavasti toimiva seurayhteistyö HoNsU:n kanssa, Jarkko toimii myös HoNsU:n U16 poikien päävalmentajana.

Jani Parkkinen, JBA Miehet & JBA Gradia PU19

Kaikkien keskisuomalaisten korisihmisten tunteva Jani nousi viimeistään menneellä kaudella koko kansan tietoisuuteen vastatessaan huiman NBA-kauden pelanneen Lauri Markkasen kesän fysiikkaharjoittelusta. Kyltymättömän tiedonjanon omaava Jani on nuoreen ikäänsä nähden valtavan koulutettu osaaja joka pääsee jatkamaan Eeron ja Annin raivaamalla polulla pelaajien fyysisten ominaisuuksien kehittämisessä.

Juuso Sainio, JBA Naiset & JBA Gradia TU19

Valtavan työn viimeisten vuosien aikana alueen tyttö-ja naiskoriksen eteen tehnyt Juuso elää ja hengittää koripalloa. Vapa-ajallaan myös lupaava maratoonari! #paris2024

Leevi Valtanen, JBA Naiset & JBA Gradia TU19

Muodostaa Juuson kanssa lyömättömän parivaljakon, opettajan pätevyyden omaava ja kaikkien pelaajien suosikkivalmentaja Leevi on tuttu näky myös HoNsU:n juniorijoukkueiden penkin päästä.

Gonzalo Gomez Guerrero, JBA Naiset & JBA Gradia TU19

Espanjan lahja keski-suomalaiselle korikselle! Gonz on nostanut tyttö-ja naispuolen fyysisen harjoittelun kolmen viime kauden aikana aivan uudelle tasolle. Tuleva liikuntatieteiden tohtori Jyväskylän Yliopistolta.

Huom! Jos kausikortti tulevan kauden vääntöihin vielä hankkimatta niin äkkiä tilamaan täältä: www.jba.fi/tukikausikortti

Populaarikulttuuriviittausten Anttilan alelaatikko kohteli JBA:n tuoreimpia liigasiirrokkaita lämminhenkisesti, sillä tämä kaksikko jatkaa käsittämättömän hienon divarikauden jälkeen nimenomaan suomalaisen koripallokartan kivijalkoja kohti.

Nettipalstojen ja koripallokartan syväkurkkujen huhuissa kesän siirtomarkkojen kuumimmaksi nimeksi noussut Kalle piti koko valtakuntaa jännityksessä, otti kaiken irti hetkestään Unelmien Poikamiehenä ja antoi ainoan ruusunsa…

Lahti Basketballin Roope Suoniolle. Tai näin me tiedotuksen kellaritoimistossa ainakin haluamme uskoa prosessin menneen.

Lahden fanaattinen koripalloväestö elää ja hengittää LaBan mukana, eikä nuorelle pelaajalle löydy kovin montaa parempaa paikkaa aloittaa liigakenttien valloittamista.

– Lahti kyllä vakuutti heti kun ottivat yhteyttä. Oli siinä muitakin seuroja joiden kanssa oli keskusteluja pidempään, mutta Lahti tuntui lopulta kuitenkin oikealta valinnalta, Kalle hehkuttaa.

Hätäisempi nuorukainen olisi voinut lähteä kirkkaampia valoja kohti jo vuotta aikaisemmin, mutta 15 ottelua kaudella 21/22 pelannut Kalle teki päätöksen pelata vielä kauden verran JBA:n ajattoman tyylikkäissä pelitamineissa. Henkilökohtaisella tasolla valinta vuoden pelaajaksi Divari-A:ssa ja joukkueena ikimuistoinen pudotuspelikevät.

Nyt, nyt aika oli vihdoin kypsä Huima-kasvatille.

– Oli ehdottomasti hyvä päätös jäädä vielä vuodeksi tänne. Vuosi lisää näin hyvässä ympäristössä, ja kun kaikki vielä meni henkilökohtaisella tasolla kuin joukkueen osaltakin niin kuin meni, niin varmasti oli oikea päätös, Kalle vakuuttaa.

– Kyllä mä koen, että monipuolistuin pelaajana ja tuntuu, että olen nyt varmasti valmiimpi pelaaja hyppäämään liigan puolelle.

Kausi oli todellakin ikimuistoinen. Joukkue pelasi käsittämättömän korkealla tasolla ja tarjoili ainutlaatuisia elämyksiä katsojille läpi kauden.

Kertokaa kuitenkin se, että onko mikään tunne yhtä huumaava kuin Kalle GOD DAMN Koivunen, juoksemassa skriinin takaa pakoon puolustajalta silmämääräisesti miljoona mailia tunnissa, irrottamassa palloa kiertoradalle nopeammin kuin tottumattoman katsojan silmät ovat ehtineet edes rekisteröidä pallon saapumista nuorukaisen käsiin, ja…

Naruissa.

Niin hurjalla prosentilla palloa keskelle, että epäuskoiset ja tuskalliset ilmeet tulivat tutuiksi vierasjoukkueen penkillä Gradian sekä keväämmällä Monnarin hornankattilassa.

Ennen kuin matkalaukut pakataan kohti Lahden kovia katuja, mitkä ajatukset ja muistot nousevat päällimmäisiksi mieleen kun nuorukainen viimeisen kerran kurkkaa olan yli taakseen.

– Tämä joukkue. Ei kysymystäkään. Ei välttämättä osu vastaavaa ryhmää kohdalle kovin monesti uran aikana vastaan. Ei välttämättä ikinä. Meillä oli niin yhtenäinen porukka, Kalle toteaa.

– Samalla pitää sanoa, että yleisö ja jyväskyläläinen koripalloyhteisö teki osansa. Kun kevään aikana yleisöä oli hallissa enemmän kuin ikinä, se teki kaikesta vielä hienompaa. Toivottavasti se on tulevaisuudessa normaali näky, että katsomot pullistelevat täysinä.

Katsomoissa äänensä käheiksi huutaneiden fanien suosikkipelaajan lisäksi Kalle on kasvanut koko keskisuomalaisen koripalloilun ydinhenkilöksi. Ilkka Hyppösen luottopakiksi tiensä raivannut Kalle on tuttu näky oikeastaan ihan mistä tahansa koripalloaiheisista tai -aiheettomista tapahtumista, eikä hymy tai esimerkillisen suoraselkäinen toiminta hyydy ikinä.

Tämä on pitkäveteinen tapa sanoa, että mikäli kaipaatte muuttoapua, kysykää Kallea. Kalle suostuu. Vaikkei Kalle tuntisi teitä lainkaan. Kalle on niin hyvä tyyppi.

Kalle, jos katselet muuttoauton taustapeileihin haikein fiiliksin, tiedä tämä:

Me katselemme sen auton perävaloja vielä haikeammin. Kiitos kaikesta.

Mites, mites mites. Mites Kandénin Oliver sitten!?

20-vuotiaiden maajoukkueleiriltä sateliittipuheluun tavoitettu Oliver teki vastikään kolmen vuoden (3, kolme, tres) sopimuksen Kauhajoen Karhubasketin kanssa. FIBA Europe Cupissa hurjan kauden pelanneen Karhubasketin. Liigan kestomenestyjäksi nousseen, oman hallin vastikään rakentaneen Karhubasketin.

Miettikää nyt. Tämä on ihan älytön juttu.

– Onhan tämä todella hienoa tietysti. Tuli ihan puskista yhteydenotto ja kun ammattilaisuus on aina ollut kuitenkin unelma, niin tämä meni todella hienosti, Oliver iloitsee.

– Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen kun kävi selväksi, että tämä on oikeasti mahdollista ja vielä kolmen vuoden sopimuksella, niin tietysti tää on ihan käsittämättömän hieno juttu.

Nopealla tahdilla kahden JBA-kautensa aikana joukkueen ja samalla sarjan tehokkaimpien pelaajien joukkoon noussut Loimaan Korikonkarien kasvatti on onnistunut mukautumaan koripallokentällä käytännössä rooliin kuin rooliin. Menneellä kaudella ison pään vajetta paikannut Oliver moukaroi palloa säkkiin kaaren sisä- ja ulkopuolelta tietokonepelin epärealistista simulaatiota muistuttavilla numeroilla ja keräsi enemmän levypalloja sekä syöttöjä kuin debyyttikaudellaan.

Luontainen kehitys paistoi auringon lailla läpi koko koripalloilevan Suomen. Jos rehellisiä ollaan, niin kolmen vuoden liigasopimus Karhubasketin tasoiseen joukkueeseen oli kaikki tekijät huomioonottaen isompi yllätys Oliverille, kuin kenellekään muulle.

Mitä kahdesta JBA-vuodesta jäi käteen?

– Se koko toiminnan ympärillä huokuva laatu ja kilpailuasetelma nyt puhtaasti koripallomielessä. Iso harjoitusrinki, joka mahdollisti tosi laadukkaan joukkueharjoittelun ja kaikki pelaajat oli silti samassa asemassa lähtötilanteessa, Oliver valottaa.

– Siihen päälle todella hyvin toimineet, laadukkaat aamuharjoitukset ja se miten huolettomasti lukio-opinnot pystyi hoitamaan samalla, se oli tosi iso juttu.

Koripallo on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta.

– Todella hienosta koripallokokemuksesta huolimatta, kaikki ihmiset tietysti jää päällimmäisenä silti mieleen. Tässä jutussa on ollut mukana niin monta merkityksellistä henkilöä, Oliver muistuttaa.

– Täytyy muistaa, että tässä kaikessa on kyse niin paljon muustakin kuin vain pelkästä koripallosta. Henkisen puolen kanssa tehty työ ja kaikki keskustelut parin vuoden aikana, tämä on ollut todella kokonaisvaltainen kokemus.

Oliverin kaksi vuotta JBA-paidassa pitivät koripallomielessä sisällään kuitenkin todella paljon. Kaikki ääripäät käytiin läpi, vaikeista hetkistä kasvettiin vahvempana ulos ja lopputuloksena oli finaalisarjassa Bisonsin todella ahtaalle laittaminen.

Miltä joukkueen kasvu ja mennyt kausi tuntui joukkueen sisällä?

– Yllätys se tietysti jollain tasolla kaikesta huolimatta oli, vaikka me todella luottavaisia oltiinkin kauteen lähdettäessä, Oliver paljastaa.

– Sit kun homma lähti lentoon, niin kiinnostus koko meidän toimintaa kohtaan kasvoi kaupungissa kyllä huomattavasti. Tuntui, että tästä tuli nyt oikeasti aika iso juttu.

Jos kevät jätti mieleen jotain, mitä joukkueen kiistaton johtohahmo haluaisi nähdä myös jatkossa, mitä se olisi? Mikä pudotuspelikeväässä jätti lähtemättömän jäljen?

– Jos jotain sanoisin jyväskyläläiselle ja koko keskisuomalaiselle koripalloyhteisölle, niin tulkaa hallille jatkossakin. Te teitte keväästä unohtumattoman. En tule ikinä unohtamaan noita pudotuspelejä, Oliver lupaa.

Emmekä me tule unohtamaan sinua, Oliver. Koko koripalloyhteisö näki sen tavan, miten kasasit joukkueen jokaisen vaikean hetken tullen kentällä yhteen. Sen tavan, miten henkilökohtaiset saavutukset ja tilastot olivat aina toissijainen maali yhteisön yhteisen tavoitteen jälkeen.

Ja sen takia ne saavutukset löytyvät lopulta edestä. Jokapäiväisen prosessin laatuun luottaminen ja siihen tinkimättömällä tavalla sitoutuminen kantoivat aina Kauhajoelle asti.

Mitkään sanat eivät tee oikeutta loimaalaisen koripallokoulun kasvatin JBA-perheelle tuomalle arvolle, mutta pidämme kyynelehtivän kiitospuheemme miehen mallin mukaisesti ytimekkäänä ja asiapitoisena.

Kiitos kaikesta, Oliver.