Lämmitys, haudutus, nautinto! The Full Aromipesä Experience! Tämän parempaa hernekeittoa ette ole piru vie syöneet ikinä. Ottelusarja siirtyy kolmanteen ja ratkaisevaan peliin!
Okei, mitä Monnarin yhden miehen faniryhmän lämmittämässä hornankattilassa sunnuntaina tapahtui? Avauskympillä näytti siltä, että Turusta on saapunut huippuunsa viritetty Kristika, joka möyhensi alkuhetkien aikana isäntien palloskriinipuolustusta oikein olan takaa eikä JBA tuntunut saavan Mikael Aallon rullauksiin otetta lainkaan.
Päävalmentaja Tupamäen ottamalta aikalisältä kentälle saapui kuitenkin yhteisen sävelen löytänyt kotijoukkue ja kahdeksan pisteen takamatka kuroutui jakson edetessä parhaimmillaan pisteeseen, ennen vierailijoiden nopeaa nykäisyä juuri ennen summeria ja eron venyttämistä viiteen.
Toisen kympin aikana ottelun kuva muuttui jo enemmän isäntien näköiseksi ja pallonhallinta toisensa jälkeen tuntui, että JBA:n hyökkäyskoneisto jauhoi parempia ja parempia heittoja, kun taas puolustuspäässä Kristika löysi onnistumisia enimmäkseen vapaaheittoviivalta ja kotijoukkueen yksittäisistä nukahduksista. Puoliajalle kotijoukkue karkasi kuitenkin vain kolmen pisteen johdossa lähinnä aktiivisten, oma-aloitteisten pallosta luopumisten vuoksi.
”Milloin JBA repäisee? Milloin Kristika tippuu taustapeileihin? Miltäköhän Niilo Kärkkäinen tuoksuis, kun se kantais mut sen vahvoilla käsivarsilla täältä pois?”, mietti tilastopöydässä Sara-Sofia Mikkonen, mutta vastausta näihin kysymyksiin hän joutui odottamaan osittain kolmannen jakson loppupuolelle, osittain aina kotiin ja hamaan tulevaisuuteen asti.
Matias Suomi toi vieraat kolmen pisteen päähän vajaat kaksi minuuttia ennen viimeisten jaksojen taitetta, mutta tämän jälkeen nähtiin ensimmäinen, DRAAMAN KAAREN KANNALTA OLEELLINEN NOUSUJOHTEINEN ONNISTUMISTEN KIMARA. Juonimallejahan on sitten olemassa muuten vain seitsemää erilaista, jos ette tienneet. Kaikki teidän mukamas monimutkaiset skenaariot mitä päässänne mietitte elämänne mielikuvituksellisimpina hetkinänne on ihan yhtä yksinkertaisia kuin mitä kaikkien muidenkin aivot ja elämät muodostavat. Kukaan ei ole erilainen ja kaikki ovat erityisiä, ihan kuten kaikki muutkin.
PAITSI JBA:N MIEHET, TÄMÄ ON AROMIPESÄTARINA.
Hyvin lämmitetty avauspuolikas, puoliajaksi aromipesän ydintalven läpi kestävään munanmuotoiseen kennoon ja siitä se Ajatusseikkailu 2001 sitten lähti!
Tiitus Kuukkanen, 3 pistettä. Chrysostom ChukWUMAAAAA lay-up.
Jaksotauko, lyhyt hämmennys ja aromipesän innovatiivisen muotoilun ja ydinteknologian ihailu.
Jaakko Lammi, lay-up. Tiitus Kuukkanen, ÄÄÄND WAAAAAN, PERINTEINEN KOLMEN PISTEEN SUORITE.
60-47, ensimmäinen ja lopulta ratkaiseva repäisy!
Jakson puolivälin jälkeen, suvantovaihe, liikaa vapareita Kristikalle ja vierailijat roikkuivat edelleen 12 pisteen päässä kun pelikello, onneksi, hiipi aromipesähernekeiton tavoin kohti valmistumistaan.
Niilo ”Master Chef” Kärkkäisen täydellisesti ajoitettu jölmyrä rauhoitti ja Henry ”Catch Me” Boydin zetappi sekä Tiitus ”PLAYOFF T” Kuukkasen moderni kolmen pisteen suorite löivät nauloja arkkuun ja viimeiset mausteet pesän uumeniin.
Sun on pakko lopettaa nämä mielikuvat, ihmiset eivät voi hyvin.
Epämukavuusalueella kehittyy.
Timi ”Kim Puittonen” Puittinen löi illan ainoat kolmosensa vielä loppulämmikkeeksi Monnarin sukkaan ja kuroi JBA:n voittonumerot lukemiin 80-68 (36-33).
Mikä se ottelun tarina sitten oli?
Keskimmäisillä jaksoilla sarjan toiseksi paras hyökkäysjoukkue onnistui tekemään, CHECK THIS OUT, 13 JA 14 PISTETTÄ!
SIELLÄ JENGI VETI JOTAIN YHDEKSÄN LÄHESTYMISEN JA VIIDEN KOLMEN PISTEEN HEITTÄJÄN KAARELTA POIS JUOKSEMISEN PUTKIA JA YOUNG BULL EEMELI YALAHO HAKEE LEVYJÄ MIKAEL GAADDÄÄM AALLON EDESTÄ JA CHUKU PUOLUSTAA 1VS1 JA KAIKKI TEKEE HÄTÄVAIHTOJA IHAN JÄÄTÄVILLÄ REAGOINNEILLA JA VOIJJJEEEE-
Happea. Ota sitä.
En näe mitään mä taidan pyörtyä.
Kolme sisään, viis ulos.
Se mitä koitan tässä nyt sanoa on, että, siinä vaiheessa kun ydinasekoodit lyödään johonkin Super-Commodoreen Washingtonissa, niin maapallolle jää kolme asiaa jäljelle:
1. Kaikki ikinä valmistetut Aromipesät, myös niiden punainen, Joulupesä-versio (ei ole vitsi, uskokaa mua)
2. JBA:n tämän päivän 5vs5 puolustus viimeisen 30 minuutin ajalta.
3. Ilkka Hyppönen.
Ilkka on ikuinen.
Isäntien pistekärkenä toimi Niilo ”Tiheyden Määritelmä” Kärkkäinen 19 pisteellään, miehen konkariksi tässä kontekstissa lukeutuvan laituripari Chukun toimittaessa vahvat 11 pistettä ja 9 levypalloa. Henkka operoi pointin paikalta 7 pinnaa ja 4 syöttöä, ja samaan syöttömäärään ylsi myös NUORI KOHOKAS, Eemeli Yalaho, jonka tilastolakanalle maalautui 4 pistettä, 9 (joukkueen paras Chukun kanssa) levypalloa, 4 syöttöä ja joukkueen paras +/- lukema, +15!
Eetu duunaili 10/6, Allu käytti kaikki viisi virhettään ja suoritti päivän komeimman hook-korin, Flinck (6/2/2s/3r/1t) läyhäsi tekun ja oli mauttoman perusvarman monipuolinen oma itsensä ja Tommi painoi päivän intensiivisimmät kolme minuuttia ja 2 sekuntia parketilla. Kalle (6/3) jätti ottelusarjan kolmoset fiksusti viimeiseen matsiin missä niitä tarvitaan, mutta veivaili päivän kovimpia kahden pisteen koreja juuri kun niitä eniten tarvittiin.
Jaakko ”I know what I’m doing” Lammi (6/5/2s) otti Kallesta mallia ja jätti sarjan parhaan pelinsä vielä kolmospeliin, kun sille on enemmän käyttöä.
Päivän MVP-pystistä nousi kilpailemaan toisen puoliajan esityksellään kuitenkin Tiitus Kuukkanen. Haastan kenet tahansa löytämään pudotuspeleistä yhtä kovaa kymmenminuuttista ja erityisesti oikeastaan yhtä tehokasta toisen puoliajan suoritusta, kuin mihin Kuukkasen veljesten nuorin painos sunnuntaina pystyi. 9 pistettä, levypallo ja syöttö, mutta täydellisesti ajoitettuja ja suoritettuja apuja ja rotaatioita ja yleistä mestarointia!
VIELÄ YKSI!
Tiistaina jatkuu. Nautitaan ilta, nukutaan ja mennään eteepäin.
Kahdesta voitosta poikki menevissä ottelusarjoissa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvät ovat ne, että jokainen peli jännittää kuin valveilla tehty selkäydinleikkaus ja yhden tappion jälkeen kaikki hetket ennen sarjan päättävää loppusummeria ovat tunne-elämän ikuisesti arpeuttavan ahdistavia.
Huonot puolet ovat sitten ne kaikki muut, kuten hienojen pelien loppuminen (ainakin toisen joukkueen mielestä) liian nopeasti ja perinteistä pudotuspeli-ilmapiiriä radikaalisti vähentävä kohtaamisten määrä.
Joku voisi sanoa vaa’an olevan hieman epätasapainossa, ja että hyvät asiat eivät kuulosta niin hyviltä, mutta hei. Jos ei koko ajan vähän pelkää ja taistele kuristavaa ahdistusta vastaan, onko edes elossa vuonna 2021?
Oletteko muuten sitäkään ikinä miettineet, että miten PMMP:n ”Veden Varaan” on niin julmetun hieno levy? Merimiehen Vaimo, Lapsuus Loppui, Kuvia, mitä näitä nyt on näitä kappaleita. Nämähän ovat erin-
Kirjoitatko näitä taas nostalgiapäissäsi puoli viideltä aamulla?
Se Vaikenee Joka Pelkää.
Tuossa nyt ei ole taas yhtään mitään järkeä. Haluatko koittaa vielä jotain toista populaarikulttuuriviittausta nasevana vastapallolaukauksena?
Haluaisitko sinä kuulla mainoslauseita aikamme hienoimmasta keksinnöstä, Aromipesästä?
Jos siitä pelistä nyt jotain kuitenkin.
Stay gold, Ponyboy.
Ottelusarjan toinen ottelu sijoittaa JBA:n selän tukevasti seinustalle, mutta erään legendaarisen kuuluttajan (salanimi ”Myrkyttäjä”) viisauksia mukaillen, jokainen matsi alkaa nollanollasta ja aina on hyvä sää laulaa Anssi Kelaa Londonin karaokessa. Vierasparketilla tulos oli kuitenkin ainakin näennäisen kilpailullinen, mutta mitkä asiat kantavat sunnuntaihin ja mitä muuttujia on syytä seurata?
Aloitetaan siitä vaikka, että Kupittaan valojen loisteessa Kristikan tähtisenaattori Mikael Aalto pelasi vain vartin ennen virhetilin täyttymistä. Onko tuolla merkitystä NO ENPÄ SEPPO TIEDÄ, SE OLI +13 SIINÄ VARTISSA, ETTÄ MITENKÖHÄN MATSIN LUONNE MUUTTUU JOS SE PYSTYY PELAAMAAN KOLKYT? TAKAISIN STUDIOON, SEPPO.
Timi ”Puikkosen Timo” Puittinen oli jatkuva ja pohjattoman monipuolinen hyökkäysuhka, kuten on totuttu näkemään. Aallon virhevaikeuksien ja lopulta virhetilin täyttymisen vuoksi Timi operoi myös ”pienen” viisikon vitosena, mutta näytti siinä määrin hauista että tässä saattoi vahingossa löytyä modernin läpipelaava huijauskoodi. Miten heitto osuu tuttuihin, jo vuosikausia vihalistan ykköspaikkaa hallussaan pitäneisiin rimoihin? Ja kuinka monta rimojen hylkimää palloa tarvitaan ennen kuin kuullaan timimäisen rauhallisella äänellä toimitettu ”w***u mitä p****a oikeesti woi w***u mitä h**w***n p******ä woisko joku repiä nää telineet irti ja heittää järween?” -virsi?
Anton ”Lappeenrannan LeBron” Kankaanpää veti Turussa 33 minuuttia ja teki aivan kaiken, kuitenkaan tekemättä mitään liikaa. Aikuisen miehen kypsä suoritus oli sellainen, johon miehen on JBA:n penkillä tiedetty pystyvän aina. Millä tunnelatauksella mies saapuu vanhaan kotisaliin ja tippuuko stepback naruihin?
Jere ”Too Much Jari” Luoma on ennenkin pihvitellyt Monnarilla voittokoreja supermiestuuletuksien saattelemana. Nähdäänkö sunnuntaina paljon puhuttuja Dirkin kaatuvia polvihypäreitä, vai tyydytäänkö fyysiseen nakkikioskikoripalloon?
Johan Kotavuon Kupittaalla käytetyt miljardi palloskriiniä tuottivat 7 syöttöä ja vain 2 menetystä, jotka olivat jälleen kiistaton todiste miehen osaamisesta ja kuulumisesta sarjan parhaiden takapelaajien kärkikastiin. Miten JBA on valmistautunut tähän haasteeseen pelien välissä? Onko pyörä keksitty uudelleen PIKÄNROL DIIFFENSSIN kanssa, vai luotetaanko tuttuihin sapluunoihin terästetyllä…eikun terävöitetyllä toteutuksella?
Jebalaation näkökulmasta avainasemassa on hyökkäyspelaamisen tempon ja pelikovuuden säilyminen…
Eikun…
Omiin heilui 97 ja vastustajan prosentit kaaren sisältä 62, kaaren takaa 41? Ehkä sittenkin puolustuksen peruskonseptin ja yksityiskohtien säntillisemmässä toteuttamisessa ja Kristikan pallon liikkeeseen pykälän nopeammassa reagoinnissa?
Ei kukaan oikeasti tiedä ikinä, että mitä pitäisi tehdä. Kaikki vaan menee pelaamaan ja sit katotaan mitä tapahtuu ja pelin jälkeen puhutaan isoilla sanoilla kamalaa liirumlaarumia ja nukutaan ja mennään eteenpäin.
JBA:n viisikko pärjäili vieraissa numeroiden valossa varsin kunnioitettavasti, mutta joskus kyse on paljolti siitä, miten se pallo löytää sukkaan. Viisikkoon lippunsa leimanneet ampuivat kaarelta 5/14 ja penkiltä ottelun aloittaneet 1/18. Se on kuitenkin varmaa, että kohdistuslaukaukset on ammuttu välipäivien aikana, joten roskaa ilmaan vaan!
Puolustuksen intensiteetin ja erityisesti reagointinopeuden saaminen on kuitenkin isossa, todella isossa, järkälemäisen isossa roolissa. Levypallotilastot voittamalla ja pallosta parempaa huolta pitämällä JBA päätyi vierasparketilla ottamaan vapaaheitot mukaan lukien 99 korintekoyritystä Kristikan 92 vastaan, mikä tarkoittaa sitä, että ketään ei kiinnosta nämä numerot ja tämä on oikeasti tylsin mahdollinen tapa tehdä mitään ennakkoa.
Varmaan joku miettii siinä pelin aikana, että hei, nyt yksi menetys Kristikalle ja JBA pääsi vapaaheittoviivalle nyt, mitens se pallonhallintatilasto nyt menee ja onko tämä nyt Jeballe heittoyritys numero 81 ja mikäköhän TÄMÄN heiton tuotto-odotus on ja ONKO TÄMÄ NYT HYVÄÄ JA LAADUKASTA, MODERNIN KORIPALLON SÄÄNTÖJEN JA TRENDIEN MUKAISTA HEITTOJEN VALINTAA SITTENNIIN JA ONKO PROSESSI VARMASTI KESTÄVÄ!?
Ei millään ole mitään väliä.
Joskus kantsii vaan mennä kentälle, laittaa viis ulos ja pelata baskettia.
Kotijoukkueen nopeat:
– Henry ”COOKING WITH HOT GREASE” Boyd oli kaarelta täydelliset 2/2 vieraissa. Jos miestä joutuu puolustamaan iholta yhdeksään metriin asti, hyvät naiset ja herrat, peli on ohi. Ei sitä pysty puolustamaan.
– Tampere-Duo jäi vieraissa pisteittä. Luuletteko oikeasti, että se tapahtuu ikinä enää? Tommi, näytä pala. Tuomas, vahva vasemman laidan karvauslukko päälle.
– Kalle noudatti vanhaa viisautta, eli otti ne pakolliset epäonnistumiset vieraissa alle ja loppusarja on pelkkää juhlaa. Ja, ennen kuin kukaan kiistää tätä, niin tämä on tunnettu fakta sivilisaation sivistyneemmissä piireissä. Elämässä on X-määrä pakollisia häviöitä. Sit kun ne on kaikki otettu leukaan, on loppumatka pelkkää alamäkeen luistelua.
Tuohan ei ole todellinen asia, et sä voi tollasta sanoa ääneen.
Sinä et ole todellinen.
No, siis…
– JAAKKO ”MEISSELI” LAMMI. 10/13. OTTAKAA SIITÄ. Jake jäi tatamilla niskan päälle ykköspelin jälkeen, mutta voittoon asti se ei kantanut. Mitä Kristika on keksinyt miehen hidastamiseksi? JA ONKO SILLÄ YHTÄÄN MITÄÄN VÄLIÄ!?
– Chuku oli jengin paras +10 ykköspelissä. Miehen potentiaali on rajaton ja yhdessä ottelussa voidaan nähdä aivan jäätävän dominoivia esityksiä. Niilo latoi 17 pistettä. Tämä laiturikaksikko pystyy kääntämään yhden ottelun ja tarvittaessa koko ottelusarjan täysin päälaelleen, oli vastassa miten jäätävän kova vastus tahansa. Tässä ei ole nyt mitään spekulointia edes. Ei vitsejä Niilon sinkkustatuksesta tai siitä, että JBA:n Naisten ja WU19 joukkueen Sarkku Mikkonen on useasti todennut Niilon olevan hänen lempipelaajansa yhdessä Valtteri Leppäsen kanssa ilman sen tarkempia yksityiskohtia tarjoten. Ei vitsejä Chevrolet Chryslerstormin nimestä. Tänään räjähtää.
Tänään. Räjähtää.
Kello 14. Ruutu+.
Game 3 sitten tiistaina Turussa tarvittaessa. Pidetään huoli, että se tarvitaan.
P.S. Sunnuntain kotimatsi joudutaan pelaamaan ilman sarjan parasta kotiyleisöämme, tue joukkuetta ja hanki tukilippu. Saat kaupanpäälle upean JBA t-paidan! Tilaukset täältä: https://jba.fi/miehet/
Puolivälieräsarjan avauskamppailu Turun Kupittaan kirkkaiden valojen alla oli kotijoukkue Kristikalta siinä määrin väkivahva esitys, että kynäniskaosasto ei täällä näppäimien takana meinannut ensimmäisen kolmen neljänneksen aikana saada kiukkutuskailun lomassa verenkiertoa normalisoitua lainkaan. Päätösjaksolla Jebalaatio 3000:n koneisto pääsi kuitenkin rytmihäiriöstä eroon ja kuroi eron parhaimmillaan 7 pisteen päähän, mutta tosissaan voitosta taistelemiseen kirivaihteen löytyminen ei riittänyt. Loppulukemat Kupittaalla 97-88.
Erityisesti avauspuolikkaalla Kristika oli askeleen edellä molemmissa kenttäpäädyissä, mutta kaikkien kolmen ensimmäisen jakson aikana pelin kuva oli miltei identtinen isäntien liikuttaessa palloa ja leikatessa Mikael Aaltoa ja Jere ”BEEFMEISTER” Luomaa lukuunottamatta kaikkien pelaajien toimesta silmämääräisesti arvioituna jokaiseen väli-ilmansuuntaan samanaikaisesti. Bonuksena, Johan Kotavuo käytti noin viisitoista perättäistä saman pelaajan asettamaa palloskriiniä jokaisessa hyökkäyksessä. Se ei tunnu fysiikan lakien ja koripallon aikarajoitesääntöjen puolesta mahdolliselta, mutta katsokaa peli uusintana. Totta joka sana.
Puriko omat koirat ja onko väkevät pippuNO ON VÄKEVÄT PIPPURIT JA PURI OMAT KOIRAT.
Timi ”Larry” Puittinen muilutti VIIDEN, GAADDÄÄM VIIDEN KOLMOSEN lisäksi patenttijumpperin vaparilta ja toivotti divaritulokas Eemeli Yalahon tervetulleeksi pudotuspelikoripallon maailmaan. Onneksi sunnuntaina pelataan Monnarilla, Timi. Se on se paikka, missä mies ei ole esimerkiksi Lehtosen Villeä vastaan voittanut yhden yhtä HORSE-kisailua.
Ja niin, joo. Oliko Anton ”Big Daddy” Kankaanpää kotijoukkueen pistekuningas? Ai oliKÖ!? 3/5 kaaren takaa ja aivan rajaton määrä jab step liikkeitä sekä rimalle luikerteluja. Kolme riistoa ja tuntui, että jokainen tappoi aina kaiken vierasjoukkueen keräämän momentumin.
Aalto lähenteli tupla-tuplaa (11/9) ennen kuin miehen virhetili täyttyi vain vartin parkettiajan jälkeen, mutta miehen paikalla oman parikymppisensä vähintäänkin kelvollisesti suorittanut Luoma toimitti 6 pistettä, 6 levypalloa (huom. 3 hyökkäyspäässä huom.), 3 syöttöä ja +/- tilastoon +8.
En nyt halua liikaa hehkuttaa Kristikan pelaajia, mutta näiden päälle kun lisää Kotavuon todella kypsien valintojen täyttämän vajaat 29 minuuttia kentällä ja ihan liigakelpoisen pointin tilastot, 17/8 syöttöä, niin ei tuossa kamalaa määrää heikkoja lenkkejä löytynyt.
JBA nousi päätösjaksolla matsiin mukaan pitkälti viisikkonsa ansiosta, joista neljä päätyi +/- tilastosta positiivisiin lukemiin päätössummerin soidessa. Hienon matsin muuten pelannut Niilo (17/6/4s/2r) jäi ainoana pari astetta pakkaselle, mutta jäi pistetilastossa kakkoseksi ainoastaan, koska matsin pisteykkönen, tupla-tuplan PÄÄLLIKÖINYT Jaakko ”M*********ING” Lammi (23/10/2r) oli aivan järjettömän tehokas. KEEP FEEDING THE BEAST.
Henry heitti 14 paunaa ja jakoi 4 syöttöä, Chuku heilutti sukkaa 13 pisteen edestä ja pudotuspelikasteensa saanut Eemeli heitti 8 pinnaa ja repi aikuisten miesten keskeltä 4 levypalloa.
Kotiotteluun lähdetään siis selkeistä asetelmista. JBA:n on syytä löytää tiensä ottelun pelitempoon ja intensiteettiin sisään heti ylösheitosta, koska näin laadukasta joukkuetta vastaan takamatkan kiinni kurominen on yksinkertaisesti uuvuttavan kuluttavaa.
Päätösjakson onnistumisten päälle on kuitenkin hyvä rakentaa. Muutama hyvä välipäivän reenitapahtuma, Revosta ja Caffitellasta maukkaita take away lounaita ja sunnuntaina Ilkka Hyppösen lämmittämän Monnarin saunan lauteille ottamaan miehestä mittaa uudestaan.
Tuleeko otteluennakko? Todellakin.
Onko sen perään jo kyselty? Ei todellakaan.
Onko sillä mitään väliä? Mitä kirurgin ovessa luki?
Mitä? Ma-Su auki.
Aivan.
P.S. Sunnuntain kotimatsi joudutaan pelaamaan ilman sarjan parasta kotiyleisöämme, tue joukkuetta ja hanki tukilippu. Saat kaupanpäälle upean JBA t-paidan! Tilaukset täältä: https://jba.fi/miehet/
Kevätpörriäisessä on muuten vuosien saatossa ollut ihan timanttisia vitsejä. Tuli tässä vaan mieleen. Pudotuspelikoripallo on täällä taas! Kahden vuoden tuskaisen odotuksen jälkeen. Miltä näyttää Kristika? Kuka pelaa ja missä? Mitä väliä millään on? Millä hakusanalla hauvat hakee seuraa Tinderistä? Vastaukset kaikkiin LÖYTYY ALAPUOLELTA.
Mites tämä…
Mitenkäs tämä nyt taas…
Miksi täällä on taas lyöty kaikki välineet lukkojen taakse ja salasanat vaihdettu? Häiritsee harrastustoimintaa merkittävissä määrin kun joka vuosi pitää taistella esivaltoja vastaan, että saa vähän kirjoittaa koripalloasiaa ja nauttia elämästään ohikiitävän tajunnanhiukkasen verran.
Otan tämän kuitenkin kuin normaali yhteiskunnan jäsen ja mallikelpoinen aikuinen ihminen, enkä muistuta, että oli kyllä sosiaalisen median kulta-aikaa se kun näitä juttuja joskus tuli ihan liukuhihnalta. Oliko silloin maailma täysin sekaisin? Riehuiko pandemia? Ei ollut, eikä riehunut.
Seuraavaksi voitte opiskella, mikä ero on korrelaatiolla ja kausaliteetilla ja miettiä, että missä menee syiden ja seurausten rajat ja että alkoiko koko maapallon lopullinen alamäkiluisu kenties ennakoiden ja matsiraporttien katoamisen jälkeen. Ja kun löydätte vastauksen tähän kaikkiin niin ymmärrätte varmasti, että tässä on nyt näppäimistön ääressä, ei se sankari jota ehkä toivoitte tai pyysitte, eikä todellakaan se sankari jonka ansaitsette, mutta tässä on nyt parasta mitä on tarjolla joten hyväksykää se.
Sulle annettiin nyt lupa tähän yhteen juttuun viikkojen anelun jälkeen. Pystyttäiskö me nyt ihan suoriutumaan tästä ilman tarpeetonta draaman lypsämistä ja vaikka pysyä asiassa kiinni edes vähän alusta?
KEVÄT! PUDOTUSPELIT! RIISUKAA VAATTEET JA SYÖKSYKÄÄ SUIHKULÄHT-
No okei siellä on hitusen vielä kylmä, mutta kyllä se köyhälampikin kohta sulaa. Anyway, ollaan koripallo- ja urheiluihmisten koko olemisen ja tarkoituksen ytimessä. Jyväskylä Basketball Academyn lippulaiva on seilannut kevään aikana varsin myötämielisissä tuulissa vaikka woittojen ja tappioiden suhde saattaisikin hämätä. Tappiot ovat tulleet kovien taisteluiden jälkeen kärkinelikkoon kuuluville joukkueille, joista äärimmäisen kovan HNMKY-kotivoiton jälkeen ensin ToPoa vastaan vierasparketilla jatkoajan jälkeen ja Bisons-ottelu oli yhden pallonhallinnan matsi loppusekuntien vapareita lukuun ottamatta.
JBA on siis vähintäänkin asiallisesti virittäytynyt pudotuspelivääntöön kivikovaa Kristikaa vastaan. Haasteen suuruus on kuitenkin sitä luokkaa, että vaikka miten olisi valmistauduttu, venymistä vaaditaan jokaiselta joukkueen jäseneltä mikäli voittojen kanssa halutaan juhlia.
Nopea kertaus otteluohjelmasta ja systeemistä nyt, kun lukijoita vielä kiinnostaa esimerkiksi elämä ja tämä teksti ja kaikki operoivat jonkun sortin tajunnan tasolla:
Sarja pelataan paras kolmesta -systeemillä. Kaksi woittoa ja jatkoon, siis. Avauspeli torstaina 25.3. (TÄNÄÄN), kello 18.30 Turun Kupittaan Palloiluhallilla. Toinen matsi sunnuntaina 28.3. tarunhohtoisella Monnarilla, kello 14.00 ja tarvittaessa kolmas matsi taas Kupittaalla, tiistaina 30.3 kello 18.30.
Joku voisi kysyä, että mikä nyt mukamas tekee Kristikasta niin hyvän joukkueen? Eihän siellä ole kuin voi hyvä luoja siellä on edelleen Mikael Aalto mitä hemmettiä sehän on maailmanluokan pelaaja miksei sitä ole ostettu miljardilla jonnekin muualle jo pelaamaan.
UUDET JAOT.
No. Joo. 23 pinnaa ja 10,7 levypalloa ottelua kohden, kakkoset karvan vajaa 60% tarkkuudella säkkiin, mikä nyt ei sinänsä ole yllättävää koska prosentit kasvaa ymmärrettävästi kun esimerkiksi laittaa sen pallon kahdella kädellä siitä renkaan läpi. Ei vaan, jos ollaan hetken verran tosissamme, niin 208-senttinen Aalto on ainakin kirjoittajan subjektiivisen näkemyksen mukaan täysin Korisliigaan valmis, divarin paras iso pelaaja. Aalto on riittävän monipuolinen dominanssissaan (semikunnioitettava 3p heitto mukaan lukien), ettei täydelliseen pysäytykseen pysty varmastikaan yksikään joukkue, mutta pärjätäkseen pitäisi kuitenkin onnistua vaikeuttamaan elämää huomattavasti. Miten JBA lähtee tätä haastetta taklaamaan (EI VARMASTI TAKLAAMALLA AINAKAAN, TÄMÄ EI OLE MIKÄÄN VINKKI KENELLEKÄÄN. JAAKKO LAMMI, ET TAKLAA SITÄ.), on yksi ottelusarjan mielenkiintoisimpia yksityiskohtia.
Kaksipäisen lohikäärmeen se toinen, kauempaa tulta syöksevä pää (jos oikein yrittäisi niin ei silti välttämättä pystyisi väsyneempään metaforaan) on 198-senttinen laituri Manuel Barnes. Urallaan 88 Korisliigan otteluakin pelannut Barnes on kahden divarikautensa aikana postittanut tappavan tasaisesti noin 17,5 pistettä ottelua kohden, mutta tällä kaudella huomattavasti tehokkaammin kuin vuosi sitten. Parketilla on vietetty 8 minuuttia vähemmän kuin viime kaudella, kahden pisteen heitot 10 prosenttiyksikkö tarkemmin säkkiin ja ennen kaikkea mies on nostanut tällä kaudella kolmen pisteen heittojensa yritykset päälle 8 laukaisuun per matsi ja osumistarkkuuden samalla pätevään 35,2% lukemaan.
Lyhyesti? Barnes on paljon tehokkaampi tekemissään asioissa kuin vuosi sitten, eikä tarvitse yhtään ylimääräistä päivänvaloa korien tekemiseen.
Barnesin ja Kallion johdolla Kristika pyörii sarjan kovimpien korintekojoukkueiden joukossa, mutta ei turkulaisryhmä ihan kahden pelaajan voimin sudi tulostaululle päälle 91 pistettä per peli vaikka sarjan eniten hyökkäyslevypalloja repivän ja vapaaheittoja heittävän joukkueen pelaaminen paljolti Aaltoon henkilöityykin.
Sieltä löytyy nimittäin Aallon lisäksi sellainen mestari, että alta pois. Olkoonkin, että viimeiset kaksi Turun kautta ovat olleet ainoat viimeiseen noin 10 vuoteen kun Jere ”BIG BEEF” Luoma on ottanut vähemmän hyökkäys- kuin puolustuslevypalloja (En keksinyt tuota tilastoa, tsekatkaa vaikka itse. Täysin absurdi mies.), ei miestä voi edelleenkään jättää hetkeksikään huomiotta hyökkäysriman lähellä. Laukaan Nikola Jokic ei välttämättä hyppää salista ulos, mutta viekkaudella ja hauisvoimalla vie kyllä oman osansa irtopalloista jos vastustajan keskittyminen herpaantuu lainkaan.
Forssalaisen koripallomyllyn tuotos Johan Kotavuo on kieputellut peräti 7,4 koriin johtanutta syöttöä tällä kaudella uransa ennätyslukemiksi ja toimii liukkaana pelintekijänä oivana parina Kristikan isoille miehille. Takakentältä löytyy myös jyväskyläläiselle koripallokansalle äärimmäisen tuttu nimi, Semi Laineen (5,1/1,9 syöttöä) tuodessa penkiltä energiaa ja tyylikkyyttä parketille.
Ja sitten! Lappeenranta represent!
Anton ”Master’s Deliciousness” Kankaanpää (9,2/4,8/1,8s/1,6r) on ollut jälleen ihan tajuton monitoimityökalu laiturin paikalla ja ampunut kolmoset säkkiin 38,7% tarkkuudella. Viekas vasuri on kuitenkin katsonut Netflixin Last Chance U:n viimeisimmän kauden (mainosrahat talteen KIITOS) ja ainoa kysymys on enää, että meneekö Antonin lataus täysin yli kun pudotuspelit alkavat? Ihan turha Anton koittaa esittää, ettei vähän ole tullut nostalginen fiilis jenkkiajoista sen dokkarin kanssa.
TIMMYYYYYYYYYY!!!!!
TIMI GODDAMN PUITTINEN. Kaikkien 1vs1 skoraajien isä, isoisä, eno, isoveli ja puolilikainen setä on täällä taas. Timi (9,1/4,4/1,5s) on tällä kaudella ampunut enemmän kolmosia kuin kertaakaan divariurallaan, mutta samalla myös ampunut niitä enemmän säkkiin kuin ikinä. Erästä entistä miehen valmentajaa lainatakseni ”HIM!? FOR REAL!?”
Se ei kyllä yllätä rehellisesti enää ketään, mutta se yllättää, että Timi on ampunut kotiotteluissaan paremmalla prosentilla kolmosia kuin vieraissa. Tai ei se ehkä turkulaisia yllätä, mutta sanotaan näin, että JBA:n ainoa toivo miehen pysäyttämiseen on se, että Jyväskylän peli pelataan Monnarilla, jossa Timi ”Noi korit pitäis polttaa” Puittisen heittoprosentti kaaren takaa on noin negatiivinen viisi.
Oot nyt sekoillut tässä 880 sanaa kaikkea ja kaikesta muusta kuin siitä joukkueesta, kenen fanit tässä nyt tätä tekstiä on pääasiassa lukemassa.
Mitässitten en minä ole mikään jumala
Onko sulla mihinkään asiaan mitään oikeaa vastausta ikinä vai onko kaikki vaan yhtä suurta vitsiä?
Some stone or something came through the seat and up in the a-
NONIIN, NYT.
Mitäääää? Mitäääää?
JBA:n pelaajia. Nyt.
No joojoo, Kalle Peltonen ja Valtteri Leppänen ja Miikka Marttinen ja Samuli Oja on ihan super tärkeitä ja Veeti Amegbedzi ja Karo Puittinen tuo leveyttä ja hyvä että kapteeni Robert Juvonen on kunnossa taas ja Jaakko Björk repii roskapallot omille ja
Ei pelaa kukaan noista enää JBA:ssa.
Jaahas basket.fi…
Nuori ja lupaava Henry Boyd (voi luoja se on 21-vuotias jo) on ollut tuttuun tapaansa kaiken keskiössä ja kevään kunniaksi lämmennyt heittokäsi on tiputellut kaaren takaa kuulaa keskelle 43% tarkkuudella Korikouvoja vastaan haetusta vierasvoitosta lähtien. Tuo heitto yhdistettynä huijauskoodi-luokan nopeuteen luo sellaisen kokonaisuuden (10,6/4,3/3,5s/2,1r), mistä puuttuu enää aikuisten ihmisten peleissä suoritettu donkki, mihin Henkka ei edelleenkään kykene ”chicken legs” syndroomansa vuoksi. CHICKEN LEGS, HENRY. CHICKEN LEGS.
Tampere-Duo (voi luoja mikä 90-luvun discobändin nimi tuossa olisi ihan täysin käyttövalmiina), eli maailman vahvin Tommi ”Lihas” Luojus (3,6/1,5) ja koripallomaailman sulavimman sirklaustyylin omaava Tuomas ”Liigareisi” Flinck (3,7/3,5/3,5s), ovat tuoneet kertakaikkisen timanttista suoritusvarmuutta, sekä tarvittavan määrän mansea Marttisen poistuttua rosterista. Bonuksena, Tuomas Sukasen saunailtakoulutuksen läpi käynyt kaksikko on täydellinen kevään tutkapari myös kentän ulkopuolella!
Takakentältä löytyy myös irrotukset per minuutti -tilaston kärkikaksikko, Kalle ”Ihana” Koivunen (11,7/2,3s) ja Tiitus ”ja samantien TOISEEN päähän” Kuukkanen (6,8/1,4s), joista Kalle on Huima-kasvattina käynyt jeesaamassa kauden mittaan Divari-B:ssä pelaavaa kasvattiseuraansa. Tiitus vietti viime kauden herhiläispaidassa, mutta täksi kaudeksi suoritettu paluu JBA:n väreihin on ollut vähintäänkin onnistunut ja pudotuspelejä ajatellen odotuksia nostattavan nousujohteinen. Puhumattakaan siitä, että runkosarjan vierasottelussa Kristikaa vastaan Tiitus naulasi 5 kolmosta.
Tärkein kysymys tämän kaiken keskellä on kuitenkin: Jos Kuukkasen Sompen pitäisi valita pelaajauransa aikana saamistaan firman vaatekappaleista suosikkinsä, mikä se olisi? Ja miksi juuri ajattoman tyylikäs Huiman takki?
Chuku! Niilo! Kaksikko, josta voisi tässä kohtaa puhua jo JBA-legendoina. Alusta asti jyväskyläläisen koripallon nykyistä kappaletta kirjoittamassa mukana ollut kaksikko lukeutuu kokemuksensa puolesta veteraaniosastolle ja molemmat pystyvät hyvänä päivänä pelkästään omalla panoksellaan suistamaan vastustajan koko ottelusuunnitelman pois raiteiltaan.
Heittonsa pitkän prosessin jälkeen kansainväliselle tasolle nostanut, poikakarkista MIESHERKUKSI kasvanut Niilo ”EDELLEEN SINKKU, HUOMIO, EDELLEEN SINKKU, NAISET, OLKAA YHTEYDESSÄ ASAP” Kärkkäinen (14,2/3,7/2,2s/1,3r) on lapioinut kaaren takaa roskaa sisään 38,3% tarkkuudella ja vaikka tuomareiden masinoima salaliitto pitää miehen edes jotenkin kurissa, eivät nekään pysty tätä aivan poskettoman kaunista ja lihaksikasta nuortamiestä pitämään loputtomiin aisoissa. Pandemian jälkeisessä maailmassa kun ihmiset saavat taas nuolla toistensa naamoja huoletta, ei Niilolle löydy enää pysäyttäjää millään elämän osa-alueella.
Sivuhuomiona todettakoon, että huhupuheiden mukaan Niilo on JBA:n WU19 joukkueen suosikkipelaaja. Sori Jaakko Lammi, sulla on vielä matkaa huipulle.
Chuku on ollut runkosarjan kahdessa viimeisessä matsissa niin pirteällä pelipäällä, että pudotuspeleissä kirjaimellisesti aivan kaikki on mahdollista. 30 pisteen tripla-tupla? Mahdollista. Dance-Off Monnarin keskiympyrässä Timi Puittisen kanssa? Mahdollista. Viihde- ja ravintola-alan taloudellisen ahdingon poistaminen? Mahdollista. EVERYTHING IS POSSIBLE!
Eetu ”Pancho” Villa on tuonut etukentälle tolkuttoman kokoiset BALLSIT, sekä jäätävän määrän jokapaikanhöylämäistä moniosaamista ja kunnioitettavaa rimavahdin osaamista. Ottelukohtaisiksi keskiarvoiksi runkosarjassa muodostuneet 7,7 pistettä, 5,1 levypalloa, 1,2 syöttöä ja 1,0 torjuntaa eivät kerro koko kuvaa Eetun työkalupakin koosta (HÖHÖ, MEISSELI, HÖHÖ, käyttäytykää ihmiset). Jos seuraa koko 25 minuuttia Eetun vain ja ainoastaan pelaamista, saattaa nähdä illasta riippuen melko täydellisen nelospaikan pelaajan urheilusuorituksen.
Eemeli ”Rookie” Yalaho on tullut keväällä vakiokasvojen joukkoon ja rikkoi runkosarjan kahdessa viimeisessä pelissä jo 20 peliminuutin rajapyykin ja hätyytteli ToPoa vastaan jopa tupla-tuplaa. Kuuden pisteen ja kuuden levypallon keskiarvot ovat nousussa ja Eemeli tarjoaa todellisen jokerikortin kevätauringon lämmittämiin tosipeleihin. Se on kuitenkin varmaa, että peloton nuorimies on täysin valmis astelemaan parketille, on vastassa minkälaisia nimimiehiä tahansa.
Villeeeeee ”Ville hedgaa ja muut vaihtaa” Virtaharju on kysymysmerkki sarjan alla pelikunnon puolesta, mutta kysehän on vain siitä, että tänä keväänä ei jostain syystä ole vielä nähty siis kertakaikkisen hurmaavaa hiusten vaaleaksi värjäystä. Ville, yleisö pyytää, toivoo, anelee ja VAATII sitä yhtä HoNsUn A-poikavuoden lookkia. Tiitus ja Ville, BRING BACK THE BLONDE BROS.
Rehellisesti hirvein näky mitä olen elämässäni nähnyt, mutta ehkä se on näinä aikoina se yksi asia, mikä auttaa ihmiskunnan tuntemaan ylipäätään enää mitään.
Vähäisimpänä ja sattumoisin myös ihan viimeisenä, kuona-ainepullon pohjimmaisena, Jaakko ”ISUKKI” Lammi. Tai Jaakko ”En päästäisi omaa tytärtäni saman postikoodin alueelle hänen kanssaan” Lammi. Tai Jaakko ”Lämminsydäminen Lempijä” Lammi. Tai Jaakko ”Rakkauden Ravintoterapeutti” Lammi. Tai Jaakko ”Hellyyden Harrastuskäsikirja” Lammi.
Jaakko on tehnyt tällä kaudella 10,3 pistettä ja ottanut 5,5 levypalloa ottelua kohden. Jaakko on myös tehnyt 3,6 henkilökohtaista virhettä ottelua kohden. Se mitä tässä nyt ei ole, on vitsi Jaakosta ja henkilökohtaisista virheistä.
Aleksi ”Basso” Liukko on tehnyt napakan paluun parketeille kevään kunniaksi ja sarjakärki Bisonsia vastaan väläyteltiin jo vanhaa kunnon Allua, kun puoli tuntia parketilla luutinut senaattori jäi +/- tilastossa plussalle ja toimitti perusvarman 6/12/2r/1t tilastorivin.
Suurin juttu on kuitenkin ehdottomasti se, että Allu on hionut poissaolonsa aikana ylä-ääniä minttiin. Siinä on Kristikan tyypit ihmeissään, kun kaikki 211cm neuvolapainoista Aleksia huutaa heliumia syöneen strutsin äänellä ”VARO SKRIINI VASEN TUU ALI HEI TUU NY HELWETTI ALI SE”.
Ei tässä niinku silleen sit muuta varmaan ollu enää.
Turun Kristika! Jyväskylä Basketball Academy! Pudotuspelikoripalloa! TÄSTÄ LÄHTEE!
PS. Hotdog.
PPS. Jos selvisit hengissä tänne asti niin hanki tukilippu, saat kaupan päälle äärimmäisen upean JBA t-paidan! www.jba.fi/miehet
Kevään 2021 yhteishaku käynnistyy tiistaina 23.2, Jyväskylä tarjoaa maan parhaat olosuhteet opiskelun ja laadukkaan harjoittelun yhdistämiseen.
Jyväskylä Basketball Academyn, Gradia Jyväskylän ja Jyväskylän Urheiluakatemian yhteistyö mahdollistaa toisen asteen opiskelijoiden (lukio & ammattioppilaitos) koulupäivän aikana tapahtuvan lajiharjoittelun, opiskelijat pääsevät harjoittelemaan ammattivalmentajien johdollla kahdesti päivässä ja illat jäävät vapaaksi opiskelulle, muille harrastuksille ja kavereille.
JBA:n ja yhteistyöseura JyWe:n joukkueet pelaavat kaudella 2020-2021 seuraavilla sarjatasoilla:
Pojat U19 – SM Sarja
JyWe Miehet – 1 Divisioona B
JBA Miehet – 1 Divisioona A
Tytöt U19 – SM Sarja
JBA Naiset – 1 Divisioona
Lukion ja ammattioppilaitoksen lisäksi Jyväskylä tarjoaa loistavat mahdollisuudet myös korkeakouluopiskeluiden ja laadukkaan harjoittelun yhdistämiseen. Jyväskylän Yliopiston ja Jyväskylän Ammatikorkeakoulun laaja ja laadukas opiskelutarjonta yhdistettynä valtakunnallisia sarjoja pelaaviin U19, miesten ja naisten joukkueisiin takaa loistavan pelaajapolun aina ammattilaiskentille asti.
Kaikki JBA:n pelaajat (lukio-, ammattikoulu-, ja korkeakouluopiskelijat) pääsevät myös käyttämään Jyväskylän Urheiluakatemian palveluita. Nuorten urheilijoiden hyvinvointi ja urheilullinen kehitys on siis parhaissa mahdollisissa käsissä.
Tervetuloa Jyväskylään kehittymään opiskelijana, urheilijana ja ihmisenä!
Näistä kuiskitaan catwalkeilla Milanoa myöten, hanki äkkiä omasi!
Onko valintasi JBA-pelipaita omalla nimellä vai klassinen JBA-huppari? Uutuutena kohuttu Jyväskylä-mallisto, osta pukinkonttiin tai tee kaverit kateellisiksi! Tutustu, ihastu ja tilaa:
Poikkeustilanteesta johtuen Viitaniemen kotiluolassa käytössä ainoastaan puolet (225/450) katsomon kapasiteetista. Huomioi lipunmyynnin poikkeusjärjestelyt JBA:n miesten edustusjoukkueen otteluissa:
Ovelle tulee myyntiin lippuja hyvin rajallisesti joten hanki kausikortti tai pääsylippu ennakkoon täältä: https://www.zupticket.com/?q=jba
Kausikorttilaisten (ja Riemukorttilaisten) tulee ilmoittautua JBA:n miesten otteluihin viimeistään ottelupäivänä jotta osaamme arvioida katsojamäärän ja jotta katsojien yhteystiedot ovat saatavilla mahdollisten tartuntojen varalta.
Linkki ilmoittautumiseen löytyy kotisivuiltamme: https://jba.fi/miehet/ ja lähetetään kaikille kausikortin hankkineille sähköpostilla ja tekstiviestillä ennen jokaista kotiottelua.
Mikäli olet hankkinut tukikausikortin mutta et pääse otteluihin tällä kaudella, voit ilmoittaa tästä saman lomakkeen kautta niin poistamme tietosti sähköposti/tekstiviestilistalta.
Kausikortti oikeuttaa sisäänpääsyyn myös JBA:n naisten 1.divisioonan kotiotteluihin, naisten otteluihin ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Naisten otteluohjelma: https://jba.fi/naiset/
Tilatut kausikortit noudettavissa omalla nimellä JBA:n miesten ja naisten kotiotteluista.
🆘 Huom! Tutustu tarkasti covid-19 ohjeistukseen:
❗️ Saavu paikalle vain terveenä. Pienetkin flunssaoireet ovat syy jäädä kotiin.
↔️ Pidä turvavälit. Saavuthan paikalle ajoissa jotta vältämme jonoja sisäänkäynnillä. Pidä 1-2m turvaväli muihin kuin omaan perhekuntaan kuuluvien kanssa niin katsomossa ja muualla sisätiloissa liikkuessasi.
🤲 Huolehdi käsihygieniasta. Käsidesiä saatavilla sisäänkäynnillä ja katsomossa.
🗣 Yski ja aivasta hihaan. Jos on välttämätöntä yskiä tai aivastaa, tee se hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan.
😷 Koripalloliitto edellyttää että kaikki katsojat käyttävät kasvomaskeja. Ottelutapahtumissa jaossa kertakäyttöisiä maskeja, lisäksi myynnissä pestäviä kangasmaskeja.
🏀 Anna pelaajille työrauha. Yleisöllä ei ole asiaa kentälle, vaihtopenkille tai pukuhuoneisiin.
Tehdään yhdessä viihdyttävä ja turvallinen urheilutapahtuma!
Todellinen säynätsalolaisen koripalloilun legenda, Petri ”Pistooli-Pete” Virtanen tekee paluun vanhaan kotisaliinsa Lehtisaaren Kuntotalolle kun Petrin valmentama Korisliigajoukkue Kataja Basket saapuu mittamaan rajusti uudistuneen JBA:n syysvireen.
Kuntotalolla koripallo-oppinsa saaneen Virtasen mittava Korisliigataival alkoi kasvattajaseura Säynätsalon Riennon paidassa kaudella 2001-2002. Mies ehti huiman pelaajauransa aikana pelata 15 kauden aikana peräti 666 Korisliigaottelua joista kruunuina Suomen mestaruus kaudella 2014-2015 ja valinta vuoden pelaajaksi kausilla 2002-2003 sekä 2005-2006. Korisliigan lisäksi Petri ehti pelata myös Viron ja Ruotsin pääsarjoissa, Susijengin paidan Virtanen puki päälleen 131 kertaa edustaen Suomea mm. EM-kisoissa loppukesästä 2011.
Peliuransa jälkeen Pete on toiminut Kataja Basketin apuvalmentajana ja jo useamman vuoden valmentajana eri ikäluokkien juniorimaajoukkueissa. Alkavalle kaudelle Korisliigan kestomenestyjä Kataja Basketin päävalmentajaksi noussut Virtanen marssittaa Kuntotalon parketille laadukkaan miehistön jonka tähtenä tuikkii Susijengin taitava takamies Jamar ”Jammu” Wilson.
Ottelun järjestelyistä vastaa Säynätsalon Riento, lipputulot lyhentämättömänä SäyRi:n junioritoimintaan.Lämpimästi tervetuloa!
1) Saavu paikalle vain terveenä. Pienetkin flunssaoireet ovat syy jäädä kotiin.
2) Pidä turvavälit. Saavuthan paikalle ajoissa jotta vältämme jonoja sisäänkäynnillä. Ostamalla lipun ennakkoon estät jonojen syntyä! https://www.zupticket.com/jba-vs-kataja-basket.htmlPidä 1-2m turvaväli muihin kuin omaan perhekuntaan kuuluvien kanssa niin katsomossa ja muualla sisätiloissa liikkuessasi.
3) Huolehdi käsihygieniasta. Käsidesiä saatavilla sisäänkäynnillä ja katsomossa.
4) Yski ja aivasta hihaan. Jos on välttämätöntä yskiä tai aivastaa, tee se hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan.
5) Anna pelaajille työrauha. Yleisöllä ei ole asiaa kentälle, vaihtopenkille tai pukuhuoneisiin.
Tavoitteisiin on päästy. Seuraavaksi seuraa seuraavaa: Samuli Oja ja Kalle Peltonen jatkavat koripalloelämiään liigaparketeilla. Huikeeta jätkät!
Jyväskylä Basketball Academyn toiminnan ytimessä on tavoite auttaa pelaajia etenemään urallaan. Silti, kun tähän tavoitteeseen päästään ja pelaaja polkaisee urallaan askeleen eteenpäin kohti isompia kenttiä, ylpeyden ja onnistumisen tunteiden kaverina on haikeus.
Hyvinkään Pontevan kasvatti, Lahden ja Järvenpään kautta Jyväskylään saapunut Samuli Oja omaa varsin laaja-alaisen näkökulman siitä, minkälaista koripalloharjoittelu voi olla ja on omin silmin nähnyt, miten päivittäinen toimintakulttuuri on muuttunut Suomen Ateenassa.
Neljän vuoden aikana Samuli nousi kannattajien suursuosikiksi ja profiloitui kolmospyssyksi, joka otti harteilleen vastustajan parhaan kaaripelaajan puolustamisen. Puolustuksen mallioppilaasta esimerkkipelaajaksi ja lopulta koko helkkarin puolustuspelaamisen oppikirjan kirjoittajaksi edennyt Samuli hakkasi parhaalla kaudellaan kolmoset säkkiin 37,7% tarkkuudella, ollen täydellinen versio modernista ”3-and-D” -pelaajasta.
Päätöskaudellaan Samuli levitti siipiään myös kaaren sisäpuolella, kapteenin tarjoiltua vastustajille kylmää vettä erinäköisten zetappien, floatereiden ja muiden uunotusten muodossa, weiwaten rimasuoritteet sukan läpi todella kunnioitettavalla 52,6% tarkkuudella. Uusi koira, vanhat temput jne.
Tulevalla kaudella Samulin tyhjäksi jättämiin kapteenin saappaisiin ei ole kenenkään helppo astua, eikä miehen pelillistä arvoa voi pelkillä tilastoilla mitata. Ennen kaikkea mies jättää ison loven JBA:n ympärille muodostuneeseen yhteisöön. Hyvien ihmisten jättämiä aukkoja ei ole helppo täyttää, eikä Samulia korvaa kukaan yksi ihminen, minkä kokoinen tai näköinen tahansa.
Hyville ihmisille kuuluu kuitenkin tapahtua hyviä asioita. Tulevalla kaudella Samuli pelaa Korisliigaa Uudenkaupungin Korihaiden riveissä ja se jos joku on ansaittu palkinto vuosista JBA-paidassa. Aina ei ole ollut helppoa, mutta työnteon ja itsensä likoon laittamisen määrä ei ole horjunut missään vaiheessa. Samuli, jos joku, on ollut päivästä 1 asti esimerkillinen pelaaja ja ennen kaikkea esimerkillinen ihminen.
Tärkeintä on kuitenkin se, että Samuli saa pelata ainakin tulevan kauden, ei enempää, ei vähempää, kuin MARA-MARTTISEN KANSSA! Äijät on varmaan kämppiksiä. Better love story than Twilight.
Ai niin, Samulilla oli jotain sanottavaakin. Tempauduin mukaan omaan nerouteeni, anteeksi.
Miltä se jyväskyläläisen koripallomaiseman kehitys on näyttänyt läheltä seurattuna?
Jyväskyläläisen koripalloilun tekemisen taso on mennyt aika reippaasti eteenpäin omien kaupungissa viettämieni vuosien aikana. Eipä sitä aina päivittäin tullut miettineeksi, kuinka paljon vaikkapa JBA:nkin toiminta kehittyi muutamassa vuodessa perustamishetkestä tähän päivään. Nykyisille olosuhteille tulee antaa niiden ansaitsema arvo eikä pitää niitä itsestäänselvyytenä, sillä rohkenen väittää ettei Suomessa ole koripallon saralla montaakaan harjoitteluympäristöä, jossa olosuhteet ovat samalla tasolla kuin täällä. Innolla odotan ja tulen seurailemaan nyt hieman etäämmältä, mitä tuleman pitää ja miten tekemistä kehitetään edelleen.
Ympäristö on oletettavasti antanut myös avaimet henkilökohtaiselle kehitykselle. Miten kuvailisit yhdeksällä tai useammalla sanalla omaa matkaasi JBA-paidassa? Onko menty eteenpäin? Mitä muuta tästä kaikesta on jäänyt käteen?
Omaa mahdollista kehitystä on aina kohtuullisen vaikea arvioida eikä nytkään äkkiseltään tunnu, että olisin kovinkaan erilainen kaveri kuin muutama vuosi sitten. Mutta jos hetkeksi pysähtyy miettimään, niin ainakin fysiikassa, pelin ymmärtämisessä ja heittämisessä olen mennyt eteenpäin, vaikkei se välttämättä ihan aina pelikentällä näkynytkään.
Paljon on tullut oppia koripallosta ja urheilemisesta ylipäänsä. Ennen kaikkea neljästä JBA-vuodesta jäi käteen paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa on sovittu, että pidetään joka vuosi saunailta. Myös eläkeiässä.
Viimeiset sanat, ennen kuin Samuli ”Hieno Mies” Oja lyödään kävelemään lankulta haiparven seuraan.
Kyllähän Divari-A:n parasta kotiyleisöä ikävä tulee. Kiitos hienosta kannustuksesta vuosien varrella ja erityiskiitos eturivissä usein istuneelle herrasmiehelle, joka monesti tsemppasi mennessäni antamaan erän aloittavaa sivurajasyöttöä.
Kiitos kaikesta, Samuli.
Kalle Peltonen.
Roskapönttö.
Nuoresta kohokkaasta Jere Luoman uskolliseksi kätyriksi. Uskollisesta kätyristä ydinpelaajaksi. Ydinpelaajasta vitospaikan maestroksi, joka operoi ihan kaikilla alueilla koripallokenttää kuin vähän kevyemmän ruokavalion omaava Nikola Jokic.
Käsittämättömiä takaovisyöttöjä, parhaalla kaudella yli 35% tarkkuudella kuulaa säkkiin kaaren takaa, alati kehittyvää ja joka puolelta hyökkäykseltä tilaa syövää puolustuspelaamista ja perinteikästä, roskapönttömäistä olemusta huokuvaa tekemistä. Kalle Peltonen on kansallisaarre ja meidän kaikkien on syytä vaalia häntä.
Isoin kehitys vuosien varrella on luonnollisesti tapahtunut siinä, minkälainen mies nuoresta urheilijasta on kasvanut. Ajoittaiset nuoruuden intopuuskassa tehdyt kyseenalaiset valinnat ovat vaihtuneet päämäärätietoiseen, periksiantamattomaan harjoitteluun ja se on johtanut tuloksiin, joista Lehtisaaren Kuntotalon tarunhohtoisten lamppujen alla on haaveiltu.
Kuntsikan lisäksihän Kalle on siis Kilpisen aamutreenien kasvatti. Siellä on nähty mm. erään sittemmin vielä vähän Kauhajokeakin kirkkaampien valojen alle siirtyneen pelaajan ”totaalinen nollaus” (Kallen omat sanat) ja tästä tapauksesta on olemassa myös video.
Toim. huom., kyseessä on täysin vapaan keskimatkan hyppyheiton ohi laittaminen. ”Antaa heittää” on aina ollut ehkä kaikista tehokkain puolustusmuoto.
Kova työ ja itsensä likoon laittaminen ovat kuitenkin myös Kallen tapauksessa maksaneet hedelmää. Divarikentät vaihtuvat Korisliigan mestariehdokkaan paitaan, kun Kalle teki Kauhajoen Karhun kanssa 1+1-mallisen sopimuksen.
JBA menettää Kallessa luonnollisesti ison pään moniosaajan, mutta ihmiset toiminnan ytimessä tietävät, miten merkittävä ja erityinen ihminen matkustaa Kauhajoen suuntaan. Kallea lämpimämpää ihmistä ja parempaa ystävää ei joka päivä kävele vastaan, joten kauhajokiset – Pitäkää tästä nuoresta miehestä hyvää huolta. Hän on sen huolenpidon arvoinen ihminen.
Kalle, toistetaan sama puoliveltto kysymys kuin Samulille. Miten jyväskyläläinen koripallo on muuttunut viimeisten vuosien aikana?
Iso juttu mikä tulee mieleen on se että nykyään ainakin minun silmissäni ollaan siirrytty pakkovoittamisen kulttuurista pelaajien kehitys ja hyvinvointi edellä menevään kehityspolkuun. Silloin kun olin itse juniori-ikäinen, ei ollut itsestäänselvyys pääseekö miesten treeneissä käymään jos oli oman ikäisten harjoitukset päällekkäin. Nyt harjoitellaan paljon nuorten kanssa yhdessä, mikä varmasti kehittää junnuja enemmän. En varmasti ole viimeinen pelaaja joka täältä ponnistaa uusiin, kovempiin haasteisiin urallaan.
Mitkä tekijät nostaisit tärkeimmiksi siinä, että olet nyt ottamassa seuraavaa, merkittävän isoa askelta omalla koripallourallasi?
Omalla kohdallani ympäristö, joka ruokki kasvuani niin pelaajana kuin myös ihmisenä, on ollut todella iso asia. Tietysti myös joukkuekaverit ovat toimineet omalla osallaan suunnannäyttäjinä. Kun joka vuosi näkee jonkun lähtevän ”kirkkaisiin valoihin” pelaamaan, tulee sitä väkisinkin miettineeksi, että miksi en itsekin siihen pystyisi. Tästä hatunnosto siis tienraivaajille, Maralle (Miikka Marttinen) ja Robille (Robert Juvonen).
Ja jos isoa kuvaa katsoo, niin loistavasta valmennuksesta varmaan löytyy syy kaikelle tälle. Joten, kiitos Mikko, kiitos Juuso, kiitos Toni ja muut valmentajat, jotka ovat kestäneet mua ja mun tietynlaisia, kevyempiä ja ketterämpiä luonteenpiirteitä kentällä sekä sen ulkopuolella.
Aikasi JBA:ssa on ollut, no, monisävyinen. Mitä tästä jäi käteen kun kurkataan olan yli taaksepäin?
Ensimmäisenä mieleen tulee, että ollaan nukuttu ja menty eteenpäin niin yksilöinä kuin joukkueena. Paljon muistuu mieleen pelejä, jotka on ratkenneet ”tolppa sisään, tolppa ulos” -menetelmällä. Paljon muistoja liittyy myös kentän ulkopuolelle. Pelireissuilla takapenkillä on kuunneltu Abbaa Björkin Jaakon kanssa, pelattu Monopolia ja voitettu Timi ”Taas Se Levittää” Puittinen Yatzyssä kymmeniä kertoja pienillä marginaaleilla. Yhteisien lounashetkien lomassa pelattuja, Iltalehden ”15 Kysymystä” tietovisoja unohtamatta. Junnut kertoo parhaaksi asiaksi koripallossa turnaukset, mutta kyllä Hyppösen Ilkan järjestämät saunaillat on parhaita. Toivottavasti laatu pysyy samana vaikka vanhukset nyt ovat siirtyneet muille maille.
Kiitos JBA-perhe kuluneista vuosista. Ei mitään vakituista hätää, nukutaan ja mennään eteenpäin ja pidetään pallo pyöreänä.
Tulevaan, seuran ensimmäiseen Naisten 1-Divisioonan kauteen valmistautuva Jyväskylä Basketball Academyn ryhmä vahvistuu kovimmalla mahdollisella tavalla, kun HoNsU-kasvatti ja Korisliiga-mestari Titta-Riina Lepistö liittyy joukkueen vahvuuteen!
Jyväskylä Basketball Academyn naisten edustusjoukkueen valmistautuminen divarikauteen 2020/21 on täydessä vauhdissa ja joukkueen kokoonpano alkaa hahmottua pala palalta. Palapelin kulmapalat loksahtivat kertalaakista paikalleen, kun nuorta ryhmää saapuu vahvistamaan HoNsUn juniorimyllyssä koripallo-oppinsa alulle laittanut, likimain kaiken nähnyt ja kokenut Titta-Riina Lepistö.
Korisliigassa kaiken kaikkiaan 13 kautta ja 357 ottelua pelannut, 182-senttinen monipuolisuusihme Lepistö on liigaurallaan juhlinut HyPon paidassa kertaalleen mestaruutta ja päässyt muiden mitalin värien makuun kolmesti (1x hopea, 2x pronssi). Menneellä kaudella Titta operoi tilastorivilleen 13,0 pisteen, 5,2 levypallon ja 2,9 syötön keskiarvot.
Titan viimeiseksi jääneellä HoNsUn liigakaudella kultaisen 90-luvun ikinuorukainen lähenteli jopa tupla-tuplan keskiarvoja (14,6/9,7), joista molemmat olivat Lepistön uran parhaita lukemia. Ehkäpä keskisuomalaiset maisemat vain ovat sellaisia, joiden huomassa koripallon pelaaminenkin on keskimääräistä helpompaa.
Miltä paluu tuttuihin järvimaisemiin on tuntunut kuuden Hyvinkäällä vietetyn kauden jälkeen?
– Paluu kotikonnuille Laukaaseen oli paras päätös vuosiin. Järvimaisemissa jos jossain on ihmisen hyvä olla ja elää, Lepistö hymyilee.
Kaiken kaikkiaan 13 vuotta liigaparketeilla on varmasti opettanut ja tarjonnut paljon kokemuksia. Mitkä asiat nousevat päällimmäisinä mieleen kun hetkisen hengähtää ja vilkaisee taustapeiliin?
– HoNsUssa pääsin jo nuorena ottamaan ensiaskeleet naisten liigassa ja osaavien valmentajien alaisuudessa pääsin turvallisessa ympäristössä kehittymään pelaajana. Vaikka suurta menestystä ei HoNsUssa joukkueelle ikinä tullut, on näistä vuosista kertynyt kokemus kehittänyt itseäni pelaajana todella paljon, Titta muistelee.
– Hyvinkäällä pääsin pelaamaan todella kokeneiden ja ansioituneiden pelaajien kanssa, joilta opin paljon lisää koripallosta ja elämästä yleensäkin. Menestystä Hyvinkää vuosilta tuli paljon, kruununa liigamestaruus, mutta kyllä kaikkein upein asia näiden 13 liigavuoden aikana ovat olleet ihmiset, joiden kanssa on päässyt työskentelemään.
Ennen aikojaan loppunut, ainakin tällä erää Lepistön viimeinen liigakausi kului nuoren HyPon joukkueen johtohahmona ja ammattilaisuuden esimerkkinä nuorille pelaajille. Tulevalla kaudella Lepistö on siis ainakin osittain tutun tilanteen edessä päästessään nuorten ja lupaavien, nuorisomaajoukkueidenkin toiminnasta kokemusta omaavien pelaajien kanssa valloittamaan divariparketteja.
– Titan kaltaisen pelaajan saaminen mukaan porukkaan on tietysti ihan mielettömän hieno juttu. Lyhyessä ajassa on jo nähty se valtava lisäarvo, minkä hän nuoreen ryhmään tuo, päävalmentaja Juuso Sainio toteaa.
– Se on ihan hyvä, tasapainottava ja virkistävä tekijä meidän nuorukaisille, kun aina ei ole kiire joka paikkaan kentällä. Kauden mittaan koitetaan löytää mahdollisimman monipuolisia ja mielikuvituksellisia tapoja käyttää Titassa yhdistyvää pituutta ja taitopakettia.
Miltä JBA:n toiminta on ensipuraisun perusteella maistunut pelaajalle?
– Alkuun jännitti, että miten sitä taipuu nuorten vauhtiin, mutta, vaikka vähän yskähdellen, on vanha kone lähtenyt käyntiin ja tuntuu kivalta olla osa porukkaa, Titta naurahtaa.
– JBA:ssa on mahtava meininki. Nuoret tytöt ovat kunnianhimoisia sekä ahkeria treenaajia ja valmentajat haluavat auttaa pelaajia menemään eteenpäin.
Minkälaisin odotuksin katseita siirretään kohti syksyä?
– Odotan innolla kauden alkua! En osaa ihan tarkalleen vielä sanoa minkälainen taso divarissa on, mutta uskoisin meidän nuoren ryhmän pärjäävän vauhdissa mukana, Titta puntaroi.
– Oma panokseni on rauhoittaa tarvittaessa tätä vauhtia ja kokemuksella auttaa joukkuetta. Omalta kohdalta suurin jännitys lienee siinä, kuinka monet villasukat kerkeää kauden aikana kutomaan bussimatkoilla.
Jyväskyläläisen koripallomyllyn kasvattina on varmasti mukava palata myös tuttuihin ympyröihin pelaamaan. Titta-Riina Lepistö, jos saisit käyttää 30 sanaa tulevan kauden markkinointiin, miten sen tekisit?
– Mahtavaa, että Jyväskylässä pelataan taas naisten valtakunnallisessa sarjassa korista. Toivottavasti moni löytää tiensä katsomoon kannustamaan nuorta ja nälkäistä joukkuettamme. Lupaan, että tulevalla kaudella kentällä nähdään paljon vauhtia ja taidokkaita suorituksia!
Millimetrin tarkkaa työtä, kokemuksen tuomalla varmuudella.
Tue tyttöjen ja naisten toimintaa ostamalla tukikausikorttisi täältä.
